Isot nautatilat saavat pieniä parempaa hintaa – ero voi olla yli sata euroa teuraseläimeltä

Naudanlihan tuottajille maksetaan lisähintaa sen mukaan. montako eläintä tilalta toimitetaan vuosittain teurastamolle. HKScanin tiedot ovat vuodelta 2017. Kuva: Jukka Pasonen

Myyntimääriin perustuvia lisiä perustellaan muun muassa sillä, että lisillä halutaan rohkaista investointeihin. Kuva: Pentti Vänskä

Osuuskuntien hallitsemat liha­talot maksavat tuottajille lisähintaa sen mukaan, kuinka paljon eläimiä tilalta tulee vuosittain teuraaksi.

Hintaportaiden olemassaolo tiedetään, ja Atria jopa kertoo sen suljetuilla tuottajasivuillaan. HK:lla on samantapainen hinnoittelu, mutta siitä ei kerrota yhtä tarkasti tuottajille.

MT sai kuitenkin tietoja HKScanin sopimuslisätaulukosta ja hintaportaiden suuruudesta vuodelta 2017 pian sen jälkeen, kun yhtiö oli kertonut alentavansa naudanlihan tuottaja­hintaa 5–10 senttiä kilolta.

Toimitusjohtaja Reijo Flink A-Tuottajista toteaa, että hintaeroja on, mutta ne ovat perusteltuja.

Parttialisä tasoittaa rahtikustannusta. Vuosimyyntiin perustuvia lisiä puolestaan tarvitaan, jotta alalle saadaan investointeja ja investoinnit myös pystytään maksamaan. Ilman investointeja ala näivettyisi.

Hintaero on ääripäissä liki viisi prosenttia, muutamaa eläintä kasvattavasta yli viidensadan naudan karjoihin.

Flinkin mukaan hintaporrastus oli aiemmin suurempi. Kokonaan porrastuksesta tuskin pystytään luopumaan.

Sikaloissa vuosimyyntiportaista on käytännössä luovuttu. Lisähintaa maksetaan muun muassa siitä, että tuotanto on ympärivuotista.

Flink korostaa, että kaikki hintatiedot ovat nähtävillä tuottajasivuilla eikä mitään muuta makseta.

Alkutuotantojohtaja Pia Nybäck HKScanilta ei halua avata yksityiskohtia naudanlihan määrähinnoittelusta, mutta toteaa, että karjankasvattajat tietävät hinnat. ”Olemme arkoja laittamaan hintoja näkyviin emmekä halua antaa yksityiskohtaisia tietoja niin, että ne on helppo toimittaa ketjun ulkopuolelle.”

Nybäckin mukaan tavoite on, että koko ketju toimii tehokkaasti. Yhtiöllä on eläinlajikohtaiset työryhmät, jossa katsotaan, mikä on oikea tapa ohjata tuotantoa.

Määrillä on merkitystä, kun katsotaan ketjun kilpailukykyä ja tehokkuushyötyjä, joten teurasmäärät vaikuttavat myös hintaan. Tuotantoa ohjataan tilanteen ja tarpeiden mukaan, jotta tuotanto vastaa mahdollisimman hyvin tarpeita.

Sikapuolella katsotaan muun muassa kiertonopeutta, Nybäck toteaa.

Osuustoiminnan linnakkeessa Osuustoimintakeskus Pellervossa tiedetään hintaportaiden olemassaolosta eikä niitä tyrmätä suoralta kädeltä, kunhan porrastus on kohtuullinen ja perusteltu. Laatulisiä käytetään yleisesti, parttialisiä lähinnä liha-alalla.

Osuustoimintajohtaja Kari Huhtala Pellervosta pohtii, että siitä voidaan palkita, jos yrittäjä tehostaa tuotantoaan ja investoi kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. Samoin, jos teuraskuorman saa täyteen yhdestä paikasta, sillä se säästää kustannuksia.

Raja kulkee siinä, mitä yrittäjä pystyy itse tekemään saadakseen parempaa hintaa. Tilan sijaintia ei esimerkiksi voi valita, eikä sijainti saa olla osuustoimintaan nojaavassa toiminnassa hinnoitteluperusteena, Huhtala linjaa.

Maito-osuuskunnissa samanhintaisuudesta on pidetty kiinni, mutta lihantuotannossa tilityshinta usein joustaa, Huhtala kertoo.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto moitti alaa hinnoittelun sekavuudesta ja epäselvyydestä vuonna 2012 julkaistussa alkutuotantoselvityksessä. Myyjän pitäisi myyntihetkellä tietää, mitä hän tuotteesta saa.

Tuottajahinnoista ja hintaeroista keskusteltiin viimeksi vuosia sitten, kun tuottajat havahtuivat tilitysten eroihin. Aihe on herkkä.

Huhtala toivoo, että keskustelua jatketaan avoimesti ja niin, etteivät keskustelijat lyö kantojaan lukkoon etukäteen.