Maatila on maraton, ei satanen
Matti ja Leena Pihlaja rakensivat viime viikolla hiehoille aitaa. Karja uudistetaan omista lehmistä. juha harju Kuva: Viestilehtien arkistoJalasjärvi (MT)
”Kannattava maatalous vaatii pitkäjänteisyyttä ja tarkkaa harkintaa. Investoinnit alkavat vaikuttaa usein vasta viiden tai kymmenen vuoden päästä”, maanviljelijät Matti (55) ja Leena (53) Pihlaja Jalasjärveltä sanovat.
”Asiat tulee mietittyä talous edellä”, 60 lypsävää robottinavetassa hoitava pariskunta sanoo.
Pihlajat ovat päättäneet keskittyä tilan töistä tärkeimpään eli karjaan ja maidontuotantoon. Useimmat muut työt jätetään urakoitsijoille. Niitä ovat lietelannan levitys, niitto, paalaus ja käärintä, kasvinsuojelu, puinti ja haketus. Samoin koneiden huolto jää ammattimiehille, mutta sekin tehdään säännöllisesti ja vikoja ennakoiden. Kuivuri on kahden tilan yhteinen.
Urakoitsijat toimivat erittäin hyvin, esimerkiksi paalien hukkaprosentti lähentelee nollaa. ”Kyllähän urakoitsijoiden tulo vaatii soittelua, mutta monesti esimerkiksi niitto- ja paalausmiehet sopivat asian keskenään”, Matti kertoo.
Omin voimin hoidetaan muokkaus, kylvö ja kyntö.
”Itse ei pysty kaikkea tekemään eikä siinä ole järkeäkään. Karja jäisi huonommalle hoidolle ja lopputulos olisi kehnompi.”
Lehmien keskituotos on
10 000 litran paikkeilla vuodessa.
Navetan alkuinvestoinnit vuosina 2001–2002 olivat noin 300 000 euroa oman työn ja puutavaran lisäksi. Sen jälkeen rakentamiskustannukset ovat kasvaneet roimasti, Matti toteaa.
”Lehmät uudistetaan omasta karjasta, hiehoja on kerrallaan 15–20 kasvamassa. Lehmät kiertävät 4–5 vuodessa.”
Karja on pysynyt terveenä. ”Tosin sitäkin pitää katsella ja ennakoida lehmä kerrallaan.”
”Emme pyri väkisin huipputuotokseen. Riittää, kunhan tuotos on hyvä”, Pihlajat toteavat.
Maitotuotos kasvoi 1 500 kilolla vuodessa, kun lehmät siirtyivät parresta pihattoon vuonna 2002. ”Ilmeisesti liikunta saa ne tuottamaan paremmin. Ruokintaan ei suuria muutoksia tullut.”
Tilan maito menee Hirvijärven Osuusmeijerille ja Juustoportille, joka on naapurissa. Teurastamo on Atria. ”Osuuspääoman tuotto A-tuottajilla on kyllä erinomainen, 15 prosentin paikkeilla”, Matti kehuu.
Maatila on ollut kirjanpitotila 26 vuotta. Kannattavuuskerroin on keskimäärin vähän päälle yhden. Parhaimmillaan se oli vuonna 2012 jo 1,44 mutta laski seuraavana vuonna alle yhden.
Vuonna 2012 maidon hinta oli melko korkealla. Seuraavana vuonna kannattavuus putosi, koska Matti oli olkapäävamman vuoksi kuukausia sairauslomalla, mikä lisäsi lomittajakustannuksia. Samaan aikaan robotin asennus toi lisämenoja, samoin ostorehun lisääntynyt käyttö.
Tilan liikevaihto on vuodessa 400 000–500 000 euroa. Tuloista tukien osuus on neljännes.
Robottiin tila investoi 150 000 euroa. Robottien hinta ei ole Matin mukaan 15 vuoteen juuri noussut.
Kannattavuus on monen tekijän summa, mutta eniten kiinni maidon hinnasta. ”Tänä vuonna litrahinta on pudonnut yli 10 senttiä parin vuoden takaisesta ja on 38 sentin paikkeilla litralta”, Pihlajat toteavat.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
