Rikkakananhirssi leviää kulovalkean tavoin, siementä havaittu ulkomaisissa siemenseoksissa

Rikkakananhirssin kukinto. Kuva: Jaana Kankaanpää

Uutta sitkeää rikkakasvitulokasta, rikkakananhirssiä, tavattiin aluksi erityisesti Kaakkois-Suomessa. Nyt sitä löytyy yhä laajemmalta alueelta.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen peltovalvojat ja siementarkastajat sekä kuntien maaseutuviranomaiset ovat havainneet kasvia pelloilla enenevissä määrin, alueen maaseutuviranomaiset tiedottavat.

Rikkakananhirssiä on maaseutu.fi-sivuston mukaan havaittu muun muassa ulkomaisissa niittykasvi-, maisema- ja riistakasvien siemenseoksissa sekä nurmikasvierissä.

Rikkakananhirssiä pidetään jopa hukkakauraa pahempana rikkakasvina. Se pystyy käyttämään 80 prosenttia maaperän typpivarannoista. Lisäksi se häiritsee lähellä olevan viljelykasvin kasvua maaperään erittämillään kemiallisilla yhdisteillä.

Rikkakananhirssi voi tuottaa jopa 40 000 siementä. Maan sisällä siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä jopa 10 vuotta.

Hukkakauralaki velvoittaa viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijan huolehtimaan hukkakauran torjunnasta. Rikkakananhirssin torjumiseen ei ole vastaavaa lakia. Viranomaiset toivovatkin viljelijöiltä torjuntatyöhön oma-aloitteisuutta.

Kasvi on vaikea torjuttava. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kasvin leviämistä voidaan estää pitämällä koneet puhtaina sekä miettimällä työjärjestys niin, että rikkakananhirssiä ei levitetä koneiden mukana uusille lohkoille, Varsinais-Suomen ely-keskus neuvoo.

Rikkakananhirssin torjuntamenetelmät ovat samankaltaiset kuin hukkakauralla. Yksittäiset kasvit on tehokkainta kitkeä käsin. Kasvijäte hävitetään polttamalla tai polttokelpoisen sekajätteen mukana tarkasti suljetussa muovisäkissä.

Kitkennän yhteydessä siemeniä ei saa varista maahan. Kitkentää tulee jatkaa pitkälle syksyyn.

Jos rikkakananhirssi on päässyt jo leviämään, kasvusto voidaan ruiskuttaa muun muassa hukkakauran torjunta-aineella. Kemiallista torjuntaa tulisi tehdä useamman kerran, koska rikkakananhirssi itää kesä-heinäkuussa ja uusia yksilöitä taimettuu säiden salliessa vielä syksylläkin, ely-keskus neuvoo.

Jälkikitkentä on välttämätöntä myös kemiallisten ruiskutusten jälkeen.

Rikkakananhirssi muodostaa herkästi torjunta-aineille vastustuskykyisiä kantoja, joten kasvinsuojeluainetta tulisi vaihdella vuosittain.

Kyntäminen ja kevytmuokkaus kasvattavat pellon siemenpankkia ja voivat saattaa rikkakananhirssin siemenen säilyvyyden kannalta optimaaliselle syvyydelle, viranomaiset muistuttavat. Avokesannointi ei kasvata maaperän siemenpankkia.

Rikkakananhirssin saastuttamille lohkoille suositellaan suorakylvöä. Tällöin osa siemenistä kuolee talven aikana ja siementen itävyys on heikompi maan pinnassa.

Rikkakananhirssin saastuttaman lohkon niitto saattaa jopa tehostaa siementen leviämistä lohkolle. Niiton jälkeen rikkakananhirssi jatkaa kasvuaan hyvin maanmyötäisesti ja kasvattaa entistä enemmän kukintovarsia.

Jos lohko niitetään, niittojäte pitää kerätä pois lohkolta.

Rikkakananhirssin kasvua voidaan heikentää viljelykierrolla.

Syyskylvöiset viljakasvit sekä nurmikasvustot peittävät maan tehokkaasti varhain keväällä. Silloin myöhemmin itävä rikkakananhirsi ei kykene kilpailemaan valosta ja kasvutilasta.

Viljat tulisi kylvää korotetulla siemenmäärällä ja tarkkailla kasvuston peittävyyttä, ely-keskus neuvoo.

Etenkin ohra muodostaa aikaisin kasvukaudesta tiheän kasvuston, joka kilpailee rikkakananhirssin kanssa tehokkaasti. Myös peittävä kaurakasvusto on hyvä kilpailija, mutta sen seasta rikkakananhirssiä ei voida torjua kemiallisesti.

Ruis erittää maaperään yhdisteitä, jotka voivat estää rikkakananhirssin kasvua.

Pahasti saastuneelle lohkolle suositellaan leveälehtisiä viljelykasveja, kuten perunaa, hernettä, rypsiä tai rapsia, joiden seasta rikkakananhirssiä on helpompi torjua kemiallisesti.

Jos saastunta on erityisen vaikea, suositellaan lohkolle avokesannointia, jatkuvia rikkaharauksia sekä ruiskutuksia. Torjuntaa on jatkettava riittävän myöhään syksyyn.

Lähde: Maaseutu.fi

Lisää tietoa Ruokaviraston sivuilla