"Yksi pahimmista rikkakasveista, mitä maa päällään kantaa” – Tätä tihulaista on löytynyt siemenseoksista

Rikkakananhirssi voi häiritä naapurikasveja kemiallisesti ja estää muiden kasvien kasvua.  Kuva: Ruokavirasto

Rikkakananhirssiä pidetään yhtenä pahimmista rikkakasveista mitä maa päällään kantaa, Ruokaviraston asiantuntija Sami Markkanen kirjoittaa blogissaan.

Suomen siemenviljelyksiltä rikkakananhirssiä ei ole toistaiseksi löytynyt, mutta ostosiemenen mukana se leviää. Ruokaviraston siemenseoksista ottamissa näytteissä sitä on ollut, esimerkiksi joissakin maisema- ja niittykasviseoksissa. Rikkakananhirssiä on löytynyt myös ulkomaisista nurmikasvieristä.

Ruokavirasto suosittelee, että pakkaamot kiinnittävät huomiota ostamiensa seosten ja seoskomponenttien puhtauteen jo ostovaiheessa.

Miksi rikkakananhirssi sitten on niin viheliäinen?

Yksi kasvi saattaa tuottaa jopa 40 000 siementä, jotka säilyvät maassa 8–9, jopa 15:kin vuotta itämiskykyisinä.

Se rohmuaa tehokkaasti maaperän typpivarastoja. Nurmessa se saattaa ottaa jopa 80 prosenttia maaperän typestä käyttöönsä.

Kun kananhirssi pääsee kunnolla kasvuun, se on korkea ja varjostava. Tiheinä kasvustoina se vaikeuttaa nurmikasvien sadonkorjuuta.

Kasvi hyötyy kuumista kesistä ja on sopeutunut erilaisiin päivänpituuksiin.

Keiken kukkuraksi rikkakananhirssin juuret erittävät kemiallisia yhdisteitä, jotka estävät muiden lajien kasvua. Se myös kehittää herkästi torjunta-aineita kestäviä kantoja.

Kylvösiemenen lisäksi kasvi voi levitä veden, koneiden ja laitteiden mukana tai lintujen ja muiden eläinten jaloissa, turkissa tai höyhenpeitteessä sekä jätöksissä.

Ruokaviraston Youtube-kanava: Tunnista ja torju rikkakananhirssi -video