Lammasalaa vaivaa heikko kannattavuus – laajennussuunnitelmia varjostavat tukipolitiikka ja markkinoiden epävarmuus

Ratkaisuina nykylammastalouden suurimpiin ongelmiin voisi tutkimuksen mukaan olla koulutuksen lisääminen talousasioissa ja johtamisessa, neuvotteluvoiman kasvattaminen sekä imago- ja brändäysyhteistyön kehittäminen. Kuva: Suomen Lammasyhdistys

Suomalaisen lammastalouden tila vaikuttaa tuoreen tutkimuksen perusteella huolestuttavalta.

Tiloista noin puolet kokee alan taloudellisen kannattavuuden välttäväksi tai heikoksi, ja vain neljä prosenttia pitää sitä hyvänä. Kolmannes tiloista piti kannattavuutta tyydyttävänä. Valoa tulevaisuuteen voisivat tuottajien mukaan tuoda tuotteista saatava korkeampi hinta sekä tuotantokustannusten maltillistuminen.

Yksi alan suurista murheista ovat petovahingot, joihin ei näytä politiikan puolelta olevan tulossa ainakaan nopeaa ratkaisua. Tämä vaatii lampureilta paljon työtä, jotta laiduntaminen saataisiin turvattua.

Lammastiloista neljäsosa aikoo supistaa tuotantoa seuraavan viiden vuoden aikana ja liki kymmenesosa lopettaa kokonaan. Reilu kolmannes aikoo kuitenkin jatkaa, ja neljännes suunnittelee tuotannon laajentamista, tutkimuksen tuloksista selviää.

Lammastuottajat näkisivät tulevaisuuden positiivisempana, jos tuotteista maksettaisiin korkeampaa hintaa ja tuotantokustannukset olisivat pienemmät.

Moni miettii tuotannon laajentamista, mutta suunnitelmia jarruttaa tukipolitiikan ja markkinoiden epävarmuus sekä työmäärän kasvu.

Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaa Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanketta keväällä 2023.

Kyselyyn vastasi 173 lammastilaa eri puolilta Suomea, mikä on varsin edustava otos lammastiloista.

Edellinen vastaava kyselytutkimus oli tehty vuonna 2002. Siihen verrattuna ala on kehittynyt. Lampureiden koulutustaso on parantunut ja tilakoko sekä lammastalouden osuus tilan liikevaihdosta ovat kasvaneet.

Toiminta on myös ammattimaistunut ja muun muassa karitsoiden punnitseminen on lisääntynyt, mikä parantaa tuotannon ennustettavuutta ja teuraiden laatua.

Haasteet teuraiden markkinoinnissa ovat vähentyneet ja tyytyväisyys teuraista saatuihin hintoihin on lisääntynyt, tuloksista ilmenee.

Ratkaisuina nykylammastalouden suurimpiin ongelmiin voisi tutkimuksen mukaan olla lampureille suunnatun koulutuksen lisääminen talousasioissa ja johtamisessa, neuvotteluvoiman kasvattaminen myynnissä ja hankinnoissa sekä imago- ja brändäysyhteistyön kehittäminen.

Kannattavuuden paraneminen heikentäisi myös tukipolitiikan aiheuttamaa epävarmuutta. Työmäärän hallitseminen taas vaatii olennaiseen keskittymistä sekä työtä helpottavien ratkaisujen etsimistä.

Tutkimusraportti on luettavissa Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen verkkosivuilla.

Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Suomen Lammasyhdistys.