Viljasato vaikuttaa laadukkaalta, kaurassa vähän homemyrkkyjä
Hehtolitrapainot ovat kaikilla viljalajeilla viime vuotta korkeampia ja jyväkoko on suuri erityisesti ohralla ja kauralla.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 57,9 kiloa, mikä on yli kaksi kiloa viime vuotta korkeampi. Kuva: Carolina HusuLue artikkelin tiivistelmä- Hehtolitrapainot ovat kaikilla viljalajeilla viime vuotta korkeampia.
- Kauran hehtolitrapaino on keskimäärin 57,9 kiloa ja pienten jyvien osuus 3,9 prosenttia.
- DON-hometoksiinit ylittävät raja-arvon noin 5 prosentissa kauranäytteitä.
- Kevätvehnän sakoluku on keskimäärin 342 sekuntia ja proteiinipitoisuus 12,4 prosenttia.
- Vehnän DON-pitoisuudet ovat pääosin alle 1 000 µg/kg.
- Ohran hehtolitrapaino on 67,3 kiloa ja alle 2 mm jyvien osuus 1,7 prosenttia.
- Rukiin keskimääräinen sakoluku on 237 sekuntia ja hehtolitrapaino 78,8 kiloa.
Ruokaviraston ennakkotietojen perusteella kuluvan vuoden viljasato on laadultaan monilta osin viime vuotta parempi. Hehtolitrapainot ovat kaikilla viljalajeilla viime vuotta korkeampia ja jyväkoko on suuri erityisesti ohralla ja kauralla.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 57,9 kiloa, mikä on yli kaksi kiloa viime vuotta korkeampi. Myös jyväkoko on parantunut. Pienten jyvien osuus on keskimäärin 3,9 prosenttia, kun viime vuonna vastaava osuus oli 5,8 prosenttia.
DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinit ovat pääosin pysyneet matalina tutkituissa kauranäytteissä. Niistä noin 5 prosenttia ylittää pika-analyysillä mitattuna DON-raja-arvon 1 750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo, Ruokavirasto kertoo tiedotteessaan.
Myös kevätvehnänäytteissä mitatut DON-hometoksiinipitoisuudet ovat pääosin pysyneet matalina.
Vehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on pidemmän ajan keskiarvoa korkeampi. Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 81,6 kiloa ja syysvehnän 81,3 kiloa.
Sakoluvut ovat vielä pysyneet korkeina, kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä sakoluku on yli 220 sekuntia. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 342 ja syysvehnän 323 sekuntia.
Vehnän keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat selvästi pidemmän ajan keskiarvoa matalampia proteiinipitoisuuden ollessa kevätvehnällä 12,4 prosenttia ja syysvehnällä 11,2 prosenttia.
Tänä vuonna myös kevätvehnänäytteissä mitatut DON-hometoksiinipitoisuudet ovat pääosin pysyneet matalina ja selvästi alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon 1 000 µg/kg.
”Vehnän keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat selvästi pidemmän ajan keskiarvoa matalampia.”
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 237 sekuntia ja hehtolitrapaino 78,8 kiloa.
Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 67,3 kiloa, mikä on noin 1,5 kiloa viime vuotta korkeampi. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtolitrapainon laadun täyttää noin 90 prosenttia tutkituista näytteistä.
Pienten, alle 2 millimetrin seulan läpäisevien jyvien osuus on keskimäärin 1,7 prosenttia, kun viime vuonna osuus oli 2,3 prosenttia.
Ohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 10,7 prosenttia ja tärkkelyspitoisuus 60,4 prosenttia. Sekä hehtolitrapaino että jyväkoko viittaavat laadultaan hyvään ohrasatoon.
Ruokavirasto toivoo, että näytepyynnön saaneet viljelijät lähettävät edelleen viljanäytteitä virastoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
