Vasikan tarpeet pitkälti samanlaiset kuin ihmislapsen
Heikki Kemppi kuvattiin Toikan tilalla Nurmijärvellä, missä vasikoiden oloihin kiinnitetään paljon huomiota. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto”Uni on vauvalle tärkeää, ja vasikka on lehmän vauva.”
Siinä yksi esimerkki tavasta, jolla agrologi Heikki Kemppi on vuosien mittaan havainnollistanut sanomaansa vasikoiden oloista.
Ihmislapsiin vertaaminen aiheuttaa varsinkin emännissä välittömän ahaa-elämyksen.
Suomen eläinlääkäriliitto luovutti Kempille keskiviikkona tämänvuotisen eläinten hyvinvointipalkintonsa.
Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä vankkaa osaamista hankkinut Kemppi siirtyi Valion juotto- ja kivennäisrehujen markkinointipäälliköksi 17 vuotta sitten. Hän kertoo saaneensa muokata toimenkuvansa vapaasti, ja niinpä markkinoijasta tuli myös herättelijä ja neuvoja.
Vasikoiden hoitoon kiinnitetään Suomessa liian vähän huomiota, Kemppi sanoo.
”Kun seuraat maitoalan neuvontaa ja lehtiä, asioiden tarkastelu pysähtyy metrin päähän utareesta. Jahdataan soluja ja korostetaan maidon laatua.”
Vasikka on kuitenkin kaiken lähtökohta. Vain hyvinvoivasta vasikasta voi kehittyä tuottava ja pitkäikäinen lehmä.
Olosuhdeasioissa on meillä ehkä eniten korjattavaa, Kemppi sanoo. Siinä hän korostaa kolmea asiaa.
Ensimmäinen on hyvä ilmanvaihto. ”Se on suunnattoman tärkeä, ovat tilat sitten lämpimät tai kylmät.”
Igluissa ja verhoseinäisissä tiloissa ilman laatu on automaattisesti kunnossa. ”Kylmyys ei ole ongelma vasikalle, vain ihmiselle.”
Toinen perusasia on kuivitus.
Pelkkä betoni ei makuualustaksi sovi, vaikka olisi kuinka lämmin ja kuiva. ”Vasikka on luutaa ja nahkaa, ei sitä ole tarkoitettu nukkumaan betonilla.”
Kourallinen kutterilastuja kuivikkeena on yhtä tyhjän kanssa. Kempin mukaan vasikalla pitää olla sellainen alusta, että hoitaja voisi itse paneutua nukkumaan siihen.
Kun kuivitus on kunnossa, lehmän lapsi voi vedellä sikeitä ihmislapsen lailla.
Olkia on aina syytä varata vasikoille kahden vuoden tarvetta vastaava määrä. Silloin sadekesä ei aiheuta kuivikepulaa.
Kolmanneksi olosuhdeasiaksi Kemppi nostaa vasikan suhteen ihmiseen.
”Ryhmäkarsinoista puhutaan paljon, mutta minusta vasikan suhde laumaansa ei ole tärkeintä. Kyllä ne keskenään tulevat toimeen – ihmiseen ne täytyy opettaa.”
Ruotsissa neuvotaan, että vasikoiden ryhmäkarsinoissa pitäisi käydä vähintään kolme kertaa viikossa, mieluiten päivittäin, Kemppi kertoo. ”Taputellaan, silitellään, jutellaan.”
Kun vasikat hoidetaan yksilökarsinaan, suhde ihmiseen syntyy automaattisesti, hän sanoo. ”Samalla pystytään tarkistamaan vasikan kunto joka ruokinnan yhteydessä.”
Vasikoita saa pitää yksittäiskarsinassa kahden kuukauden ikään.
Vaikka Kemppi usein vertaa vasikkaa lapseen, hän muistuttaa, että eläin on kuitenkin aina eläin ja ihmisen hallintoalamainen.
Vasikoiden ruokinta on viime vuosikymmeninä kehittynyt valtavasti.
Aikanaan vasikalle annettiin kaksi kertaa kaksi litraa maitoa tai juottorehua päivässä. ”Kyllä ne sillä jotenkuten pysyivät hengissä, mutta kasvoivat tosi huonosti.”
Nyt ravinnon merkitys ymmärretään. ”Riittävä määrä on 8–10 litran luokkaa päivässä.
Ylärajaa ei Kempin mukaan ole.
”Yksikään vasikka ei ole tappanut itseään juomalla, eivätkä ne myöskään juo taloa nurin. Kaikki vasikan saama ravinto on panos, ei kustannus.”
Jos vasikalla on hyvä kasvutaipumus, se voi juoda jopa 30 litraa maitoa päivässä. ”Ihan niin kuin kasvava lapsi, jolla on aina nälkä ja joka on koko ajan jääkaapilla.”
Vasikoiden jatkuva tarkkailu ja varhainen puuttuminen on tärkeää.
”Vasikan hoitovaste on tavattoman hyvä. Jos sillä on kuumetta ja se palelee, pannaan villapaita päälle, juotetaan paljon lämmintä maitoa ja tarvittaessa vähän lääkettä. Eläin on aamulla jo virkkuna.”
Samoin ripuliin pitää puuttua heti, jolloin se paranee nopeasti.
Kemppi kertoo olleensa suunnattoman yllättynyt kuullessaan saavansa hyvinvointipalkinnon. ”Ja sitten koin onnellisuuden tunteen: helkutti kun tuntui hyvältä, ihan kuin olisi se jouluaatto kun sai ensimmäisen kerran sukset.”
Kemppi on nyt 63-vuotias ja jää Valiolta eläkkeelle maaliskuussa. Eläinasioita hän ei aio jättää, vaan paneutuu seuraavaksi hevosten ruokintaan ja oloihin. SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
