Maisemanhoitosopimukset sitovat, vaikka pedot uhkaavat lampaita ‒ Ely-keskuksen mielestä susien karkottamiseen tarvitaan riittävä pelote, "metsästys ampumalla olisi sellainen”
Ely-keskusten viranomaiset harkitsevat maisemanhoitosopimusten ehtojen soveltamista tapauskohtaisesti. ”Muuttuneessa suurpetotilanteessa on paikallaan tarkastella maisemanhoitosopimuksen ehtojen tulkintaa”, toteaa yksikön päällikkö Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan Elystä.
Maisemanhoitolaidunnuksen ehtojen täytäntöönpanoa valvoo alueen Ely-keskus, jonka viranomaisella on päätösvalta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tulkinnasta tapauskohtaisesti. Kuva: Kari SalonenMaisemanhoitolaidunnuksen ehtojen täytäntöönpanoa valvoo alueen Ely-keskus, jonka viranomaisella on päätösvalta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tulkinnasta tapauskohtaisesti.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen Maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi tunnistaa kasvaneen petopaineen aiheuttaman ongelman laiduntamiselle.
”Ensisijainen asia on pohtia suomalaisen suurpetopolitiikan uudistamista. Laitumilla saalistavien susien karkottamiseen tarvitaan riittävä pelote. Laitumille tulevien susien metsästys ampumalla olisi sellainen.”
”Muuttuneessa suurpetotilanteessa on paikallaan tarkastella myös maisemanhoitosopimuksen ehtojen tulkintaa”, Lehtiniemi sanoo.
Ely-keskusten tekemien sopimusehtojen tulkintojen yhtenäisyyteen Lehtiniemi ei ota kantaa. Hän toteaa, että susivahingot ovat kuitenkin laajemmin tapauskohtaisen arvioinnin kohteena uusi asia.
”Suurpetovahinkojen vaikutusten arviointi on Pohjois-Pohjanmaalla etenkin poronhoitoalueella arkipäivää. Muualla maassa tilanne on sen sijaan aivan uusi susikannan levittäydyttyä viiden viime vuoden aikana.”
Ensisijainen asia on pohtia suomalaisen suurpetopolitiikan uudistamista.
Lehtiniemi muistuttaa, että Suomella on mahdollisuus vuosittain ehdottaa EU:n komissiolle muutoksia maisemanhoitolaidunnuksen ehtoihin.
”Mielestäni tässä tilanteessa on paikallaan ministeriön ja Ruokaviraston aloitteesta pohtia, onko petopaineen lisääntymisen vuoksi tarpeen tehdä muutos cap-ohjelman ehtoihin.”
Maisemanhoitosopimuksen ehtojen täyttämisessä jousto tarkoittaa sitä, että jos lampaita ei haluta laitumelle laskea, hoitotyö tehdään niittäen. Käytännössä toimenpide ei ole aina mahdollista toteuttaa esimerkiksi lohkojen laajuuden tai vaikeakulkuisuuden vuoksi.
Lehtiniemen mukaan sopimusehtoihin on kirjattu väljyyttä, jota ely-keskuksissa on valta hyödyntää.
”Kehotan ongelmatilanteissa tuottajia aina olemaan yhteydessä elyyn. Tilanne katsotaan yhdessä ja pyritään tuottajaa tukevaan ratkaisuun. Jos arvioidaan, että niittämällä ei päästä ympäristötavoitteiden mukaiseen lopputulokseen, sopimus voidaan purkaa”, arvioi Lehtiniemi.
Lehtiniemi pitää sopimuksen pitkää kestoa haastavana.
”Viisi vuotta on pitkä sopimusaika. On selvä, että tapauskohtaisen harkinnan soveltaminen on järkevää susihyökkäyksen kohteeksi joutuneiden tilojen tapauksissa.”
Koko maan kattavan ohjeistuksen tarve ehtojen soveltamisesta voi olla muuttuneessa petotilanteessa paikallaan.
”Ely-keskusten toimintaa ohjaavien yhtenäisten ohjeiden laatiminen on Ruokaviraston tehtävä”, Lehtiniemi toteaa.
Tapauskohtaisen harkinnan soveltaminen on järkevää susihyökkäyksen kohteeksi joutuneiden tilojen tapauksissa.
Ruokavirasto ei näe tarvetta puuttua maisemanhoitosopimusten ehtoihin susivanhinkojen vuoksi. Ruokaviraston maatalousosastolta todetaan MT:lle, että Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät tukiehdot perustuvat valtioneuvoston asetusten säädöksiin, eikä niihin ole tullut viime kuukausina muutoksia.
Sopimukset tehdään ely-keskuksissa ja niissä on myös päätösvalta ylivoimaisen esteen soveltamisessa, todetaan Ruokavirastosta.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
