Video: ”Tämä on viljelijän parasta aikaa” – kylvöt jyrähtivät käyntiin etelässä, MT:n haastattelemilla isännillä nyt yksi toive

Santeri Vähätalo kylvi Liedossa kauraa maanantaina. Traktorin tuplarenkaat ehkäisevät pellon tiivistymistä. Kuva: Pasi Leino

Kumea moottorin jyrinä on kuin varma kesän merkki.

Auringon lämmittämästä peltomaasta nousee pölyä, linnut suuntaavat toiveikkaina paikalle.

On mahdollista, että meneillään on paras aika vuodesta. Lempityössään eli kylvämässä on tänään Liedossa tilaa pyörittävä Santeri Vähätalo.

Hän suuntasi pellolle kauran kylvöön jo viikonloppuna ja on jatkanut kylvöjä alkuviikosta. Myös vanha polvi on töissä apuna.

”Taas ovat sato-odotukset tapissa, siitä ne alkavat tippua pikkuhiljaa”, Vähätalo tokaisee. ”Kasvun seuraaminen on tässä työssä parasta.”

Vielä varsinaista kylvökonerallia saadaan alueella hetki odotella.

Vähätalon tilalla on ehditty myös perunanistutustöihin. Lisäksi viljellään syysvehnää, ohraa ja rapsia.

Tilalla panostetaan peltotöissä uuteen teknologiaan. Lannoitteet levitetään levityskarttojen kanssa.

Liedossa kylvöt sujuivat maanantaina kuivassa kelissä. ”Kasvun seuraaminen on tässä työssä parasta”, sanoo Santeri Vähätalo. Kuva: Pasi Leino

Niin ikään lietolainen Janne Sairanen on aloittanut kevään pelloilla lannoittamalla syysvehnää. Se näyttää selvinneen pitkästä talvesta hyvin.

”Tyytyväinen saa olla”, hän virkkoo.

Samasta aiheesta on nyt iloittu useilla tiloilla.

Viime keväänä tunnelmat olivat monin paikoin matalat syysviljojen heikon talvehtimisen takia.

Nyt niin syysviljat kuin muutkin kasvit kaipaisivat kuitenkin vettä. Kevät on edennyt Etelä-Suomessa poikkeuksellisen vähäsateisena.

Sopiva sade sulattaisi levitetyt lannoitteet ja antaisi viljoille hyvän startin.

”Kyllä tämän viikon sateita syysviljat ovat odottaneet ja luonto kaipaa, on yllättävän kuivaa”, Vähätalo pohtii.

Santeri Vähätalo tekee talvisin urakointitöinä muun muassa talvikunnossapitoa, mutta kasvukausi vietetään tiukasti omilla pelloilla.  Kuva: Pasi Leino

Myös Sairasen tilalla ollaan sateiden suhteen odottavalla kannalla. ”Katsotaan, mitä tämä viikko tuo tullessaan. Siksi ei ole vielä muokkauksiakaan aloitettu.”

Vaikka jonkin verran sadetta ennusteet lupaavatkin, Sairanen ei ole niiden suhteen turhan luottavainen. ”Kevätaikaan sade-ennusteet tuppaavat vähän kuivumaan kasaan. Kevätsateet ovat usein arvoitus.”

Pelloille aiotaan kylvää vehnää ja ohraa. Kylvövalinnat ovat tilalle melko tyypillisiä. Toisinaan viljellään lisäksi hernettä.

Potkua kevääseen antaa myös edellinen kasvukausi, joka oli tilalla olosuhteisiin nähden hyvä. ”Olisi voinut mennä huonomminkin.”

Santeri Vähätalo tarkistaa työjälkeä. Tilan kaurasato päätyy pääasiassa tilan omien munijakanojen nokkiin. Kuva: Pasi Leino

Somerollakin on ehditty jo kylvöille, vaikka laajemmin traktoreita käynnistellään liikkeelle vasta aikaisintaan ensi viikon puolella.

Viljelijä Pentti Tuomolan pelloilla tilanne on nyt töitä ajatellen sopiva. ”Kylmää on ollut, mutta pellot ovat kuivia jo. Maassa riittää kosteutta alla.”

Vehnät ovat talvehtineet hienosti, ruis vähän heikommin.

Myös Tuomolan tilalla syysviljat olisivat kuitenkin jo veden tarpeessa.

Tuomola on kylvänyt pelloille rapsia. Se on hänelle tuttu myös useilta aiemmilta vuosilta. Ison juuren tekevä rapsi toimittaa tilan pelloilla myös maanparannuskasvin virkaa.

Alttius kuoriaisongelmiin lämpiminä kesinä tuo kuitenkin viljelyyn oman riskinsä.

Kylvöt tehtiin sateen alle, mutta nähtäväksi jää, kuinka paljon vettä saadaan.

Tuli vettä tai ei, pitkän kasvuajan vaativa rapsi on kylvettävä ajoissa. Näillä näkymin se päästään puimaan vasta lokakuun alussa.

”Tämä on maanviljelijän parasta aikaa. Syysviljoilla olevat pellot rupeavat vihertämään. Sitä kylvää ja näkee, tuleeko kasvun ihme.”