Lukkarin vasikkakasvattamoedistää Kainuun lihantuotantoa
Lauri Lukkarin (vas.) vastuulle jää Kajaanin vasikkakasvattamo. Isä Eero hoitaa Sotkamon lihakarjanavettaa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoKAJAANI (MT)
Kainuun kolmas vasikkakasvattamo Kajaanissa ottaa joulukuussa vastaan ensimmäiset juottovasikat. Eero ja Lauri Lukkarin kasvattamossa vieraili tiistaina suuri joukko asiasta kiinnostuneita viljelijöitä.
Viitostien varteen hyvien kulkuyhteyksien äärelle uusi kasvattamo nousi ripeästi. Rakennustyöt aloitettiin keskikesällä.
”Kesä oli märkä, mutta rakennuspaikka onneksi kuiva”, Lauri Lukkari sanoo.
Eero Lukkarilla on lihakarjaa Sotkamossa. Hänen poikansa Lauri ryhtyy pyörittämään vasikkakasvattamoa Kajaanissa.
Ternivasikoita kasvatetaan kolmessa juotto-osastossa pari kuukautta. Seuraavat neljä kuukautta ne viettävät kylmässä teinilässä, koko ajan samoissa ryhmissä.
Alkukasvatustiloihin lämpö saadaan katossa olevista vesikiertoisista säteilylämmittimistä. Lämmönlähteenä on maalämpö, hakettakin mietittiin, mutta valinta kallistui maalämpöön.
Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta.
Kasvattamon kustannusarvio ilman arvonlisäveroa oli 750 000 euroa. Elykeskuksen avustus jäi alle 15 prosentin, vaikka 25:tä luvattiin. Lukkarin mielestä ohjekustannukset ovat kaukana todellisista.
Eläintautien torjumiseksi vaaditut rakenteet lisäävät rakennuskuluja, Lukkari sanoo.
Kolmen vasikkakasvattamon kautta kiertää kainuulaisia lihanautoja noin kahteenkymmeneen jatkokasvattamoon, Atria Nauta -palvelun Kainuun aluepäällikkö Pertti Karjalainen sanoo.
Lukkarien alkukasvattamo on Karjalaisen mielestä erinomaisella paikalla, viitostien varressa.
”Tällaisia yrittäjiä tarvitaan. He helpottavat maidontuottajienkin työtä”, Karjalainen korostaa.
Atria jalostaa kolme neljännestä Kainuun lihanaudoista. Myös vasikkavälityksestä Atrialla on kolme neljäsosaa.
”Tavoite on sata prosenttia”, Atria Suomen varatoimitusjohtaja Jari Leija heittää vierestä.
Leijan mielestä lihantuotannon kotimaisuusastetta pitää nykyisestä parantaa. Viidennes naudanlihasta on tuontilihaa.
Ruotsissa tuonnin osuus naudanlihasta on jo yli puolet, siipikarjanlihasta lähes puolet ja sianlihasta 40 prosenttia. Leijan mukaan Suomella ei ole varaa yhtä heikkoon kotimaisuusasteeseen.
Leija kannustaa suomalaisia naudanlihantuottajia investoimaan. Kuluttajat ovat halukkaita ostamaan suomalaista lihaa.
Atria investoi 30 miljoonaa euroa uuteen leikkaamoon. ”Eteenpäin mennään”, Leija sanoo.
REIJO VESTERINEN
Tällaisia
yrittäjiä
tarvitaan. He
helpottavat maidon-tuottajienkin
työtä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
