Direktiivi pakottaa Suomen leikkaamaan ammoniakkipäästöjä

90 prosenttia Suomen ammoniakkipäästöistä on peräisin tuotantoeläinten lannasta ja lannoitteista. Kuvassa lietelantaa pumpataan levityskärryyn. Kuva: Pekka Fali

Nykyiset toimet ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi eivät riitä täyttämään päästövähennysvaatimuksia, joita Suomelle ollaan asettamassa EU:n uudessa päästökattodirektiivissä.

Suomi on saanut kuitenkin neuvoteltua direktiiviehdotukseen jouston, jonka mukaan päästöt voivat olla direktiivin velvoitetta suuremmat, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät viiden vuoden ajan.

90 prosenttia Suomen ammoniakkipäästöistä on peräisin tuotantoeläinten lannasta ja lannoitteista.

EU:n ympäristöministerit hyväksyivät tänään Brysselissä yhteisen näkemyksen siitä, millaista päästökattodirektiiviä ne esittävät voimaan vuonna 2020. Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tiilikainen korosti, että kunnianhimoisia mutta samalla kustannustehokkaita ilmansuojelutavoitteita tarvitaan ja Suomi kannattaa direktiivin tavoitteita.

Päästökattodirektiivin tavoitteena on vähentää ilmapäästöjä ja niiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Lisäksi ilmapäästöt happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä.

Noin puolet ilman haitta-ainepitoisuuksista kulkeutuu Suomeen maan rajojen ulkopuolelta.

Päästökattodirektiivi on osa komission joulukuussa 2013 julkistamaa ilmansuojelupakettia.

Paketista on jo aikaisemmin hyväksytty keskisuurten polttolaitosten päästöjä rajoittava direktiivi. Siinä Suomi sai ympäristöministeriön mukaan riittävän pitkät siirtymäajat biomassaa käyttävissä polttolaitoksissa tarvittaviin lisäinvestointeihin.

Seuraavaksi neuvottelut direktiivistä jatkuvat EU-parlamentissa.