Lokakuun perunavarastoista syöty puolet – märissä oloissa nostettu peruna säilynyt varastoissa pelättyä paremmin
Perunalla pitäisi olla vientimahdollisuuksia, koska hinta on muualla Euroopassa Suomea korkeampi.
Syksyn märissä oloissa nostettu peruna on säilynyt varastoissa paremmin kuin pelättiin. Kuva: Johannes TervoLokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli 157 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Tammikuun puoliväliin mennessä sitä oli syöty puolet, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa.
Varastojen tyhjentymistahti on tänä talvena ollut melko tavanomainen.
Syksyllä perunasadosta oli suuri huoli. Ennätykselliset ja pitkään jatkuneet sateet tekivät korjuun paikoin mahdottomaksi. Pohjois-Pohjanmaalla jäi korjaamatta viitisen prosenttia alasta, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa peräti 17 prosenttia.
Tammikuun puolivälin ruokaperunamäärä, 79 miljoonaa kiloa, oli viisi miljoonaa kiloa pienempi kuin vuotta aiemmin.
Syksyllä pohdittiin, näkyvätkö huonot korjuuolot viljelijähinnoissa ja käyttökelpoisen perunan osuuksissa. Pelättiin, että varastotappiot kasvavat, kun satoa korjattiin märkänä ja multaisena.
Luken mukaan joulukuussa perunan laadussa ei näkynyt merkittävää heikkenemistä. Käyttökelpoisen ruokaperunan osuus pakkaamoille tulleessa perunassa oli melko tyypillinen, 79 prosenttia.
Viljelijähinta on juuttunut 22 euron tasolle sataa kiloa kohti.
”Tilojen kasvu tuonee tehokkuutta ja kannattavuutta tuotantoon, mutta toki se tuo myös riskejä.” Anna-Kaisa Jaakkonen
Vaikka perunaa edelleen viljellään laajasti ympäri Suomen, suurten tilojen merkitys on kasvanut.
Eniten perunatiloja, 97 kappaletta, on Kristiinankaupungissa. Perunan viljelyalassa kärjessä ovat Kristiinankaupunki ja Kauhava.
Suurimmat tilat olivat Karijoella, missä perunan kokonaisala on 37 hehtaaria tilaa kohti.
Luken Varastotilastossa ovat mukana tilat, joilla on ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelyssä vähintään viisi hehtaaria. Tällaisia tiloja oli vuonna 2023 yhteensä 369 ja niiden peruna-ala oli 9 802 hehtaaria. Näiden tilojen osuus ruoka- ja ruokaperuna-alasta oli 87 prosenttia.
Tilojen lukumäärä on puolittunut vuodesta 2012 ja ruoka- ja teollisuusperunan keskiala on kasvanut 17 hehtaarista 27 hehtaariin.
”Tilojen kasvu tuonee tehokkuutta ja kannattavuutta tuotantoon, mutta toki se tuo myös riskejä erityisesti säiden suhteen”, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen.
Eniten perunaa on viety Ruotsiin, Unkariin ja Viroon.
Ruoka- ja tärkkelysperunaa on viety elo–marraskuussa 2023 Tullin tietojen mukaan 1,4 miljoonaa kiloa.
Eniten perunaa on viety Ruotsiin, Unkariin ja Viroon.
Perunan vientimahdollisuuksia pitäisi Luken mukaan olla, koska hintataso on muualla Euroopassa Suomea korkeampi.
Vuonna 2022 Suomen ruoka- ja tärkkelysperunan ulkomaankauppa oli ylijäämäistä, tuontia oli yhdeksän miljoonaa kiloa ja vientiä 21 miljoonaa kiloa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








