Pieni voi teurastaa aiempaa enemmän

Heidi Turunen (vas.) ja Heli Kupiainen pakkasivat perjantaina makkaroita Polvijärven liha-aitan tiloissa. Kuva: Lari Lievonen

Pienteurastamossa saa jatkossa teurastaa huomattavasti nykyistä enemmän eläimiä.

Naudan, sian, hevosen, lampaan ja vuohen suurin sallittu teurastusmäärä viisinkertaistuu tuhannesta eläinyksiköstä yhteensä 5 000 eläinyksikköön vuodessa.

Eläinten määräksi muutettuna se tarkoittaa, että pienteurastamossa voi teurastaa vuodessa esimerkiksi 5 000 täysikasvuista nautaa tai hevosta, 25 000 sikaa tai 50 000 lammasta tai vuohta.

Monen pienteurastamon kannattaa pysytellä ylärajan alapuolella, sillä se tietää helpotuksia joihinkin säädöksiin isoon teurastamoon verrattuna.

Maa- ja metsätalousministeriön laitosasetuksen muutos astuu voimaan heinäkuun alussa.

Siipikarjan pienteurastamoiden rajaa on maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkoitus korottaa syksyllä.

Suomen Teurastamoyrittäjien sihteeri, Muhniemen Lahtivajan yrittäjä Kaarin Knuuttila pitää uudistusta tervetulleena.

Hänen mukaansa se antaa monelle pienelle ja keskisuurelle teurastamolle mahdollisuuden lisätä nautojen ja hevosten teurastusta.

Lampailla raja ei useimmilla ole aiemminkaan tullut vastaan, sillä tuhat eläinyksikköä vastaa 10 000:ta lammasta.

Knuuttila kaipaa kuitenkin vielä lisätietoa uudistuksen yksityiskohdista.

”Teurastusmäärä on vaikuttanut lihantarkastukseen. Kun eläimiä on teurastettu yli tuhat eläinyksikköä, paikalla on pitänyt jatkuvasti olla tarkastuseläinlääkäri. Se on suuri kustannus, emmekä tiedä vielä, miten se nyt aiotaan hoitaa ja hinnoitella.”

Pienteurastamoiden eläinmäärän nosto ei tuo muutosta pohjoiskarjalaisen Polvijärven Liha-aitan toimintaan, yrittäjä Olli Hyttinen kertoo.

Yrityksen teurastusmäärät ovat sen verran pieniä, ettei ylärajan nostolla ole merkitystä. Tuotannon laajentamista ei suunnitella.

Hyttinen arvioi, että yrityksessä teurastetaan nautoja pari sataa vuodessa, lampaita noin 500, hevosia parikymmentä ja sikoja 300–400. Lisäksi teurastetaan villisikoja.

Teurastamo perustettiin 20 vuotta sitten, alun perin tilan omiin tarpeisiin. Nyt tehdään paljon rahtiteurastusta myös muille, varsinkin ylämaankarjatiloille.

Teurastamolla on luomuhyväksyntä, joten tuotannossa on sekä luomua että tavanomaista.

Säädösasioissa Hyttinen kaipaisi muutosta ennen kaikkea jätteiden hävittämiseen.

Hänen yrityksensä saa haudata sian ja hevosen teurastuksen jätteet, mutta ei lampaan ja naudan teurastuksessa syntyviä.

Lampaan ja naudan riskimateriaali eli esimerkiksi aivot menevät Honkajoelle. Loppu toimitetaan biokaasulaitokselle, mikä Hyttisestä tuntuu turhalta ja kalliilta. Maata jätteiden hautaamiseen riittäisi.