Lannan eurot eivät enäävalu hukkaan Itä-Suomessa
Kuva: Viestilehtien arkistoRavinnehävikit pyritään muutaman seuraavan vuoden aikana muuttamaan mahdollisimman tehokkaasti euroiksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella.
Samalla tähtäimessä on alueen vesistöjen tilan ja viljelijöiden ympäristötietoisuuden parantaminen.
Ravinnehävikit euroiksi -hanke, Rae, käynnistyi viime kesänä ja jatkuu vuoden 2014 loppuun.
Hankkeessa tehdään muun muassa maksuttomia tilakäyntejä, joilla etsitään ratkaisuja etenkin karjanlannan tehokkaaseen hyödyntämiseen tiloilla.
Mukaan otetaan 80 tilaa Pohjois-Savosta, 40 Pohjois-Karjalasta ja 50 Etelä-Savosta.
”Painopistealueet on valittu tyydyttävässä tilassa olevien vesistöjen läheltä”, kertoo projekti-insinööri Arja Ruokojärvi Savonia ammattikorkeakoulusta.
Hänen mukaansa hankkeeseen on yritetty saada etenkin vesistöjen läheisyydessä sijaitsevia tiloja, joilla on iso karja suhteessa lannanlevitysalaan. Toisaalta joukkoon on haluttu myös kasvinviljelytiloja, joiden kanssa karjatilat voisivat tehdä yhteistyötä ravinteiden kierrätyksessä.
Hanke on Ruokojärven mukaan otettu hyvin vastaan. ”Tuottajia kiinnostaa lannan arvo ja sen kautta saatavat eurot.”
Mukaan on lähtenyt tähän mennessä noin 40 tilaa Pohjois-Savosta ja pari kymmentä tilaa muista maakunnista. Joukossa on monenlaisia tiloja ja eri-ikäisiä tuottajia.
”Runsaasti nuoria, mutta mukana on vanhempiakin. Selvästi huomaa, että näitä asioita on mietitty paljon, tupailloissa on syntynyt hyviä keskusteluja.”
Ruokojärvi kertoo, että etenkin lähivesien tilan käsittely tupailloissa on saanut monet kiinnostumaan. ”Nyt ei ole kyse niinkään Itämeren pelastamisesta.”
Ruokojärvi on toiveikas, että tavoiteltu tilamäärä täyttyy ja hankkeella saadaan konkreettisia näyttöjä siitä, miten ravinteiden talteenotolla saadaan aikaan säästöjä. ”Pitkän tähtäimen tavoite on tietysti, että vesistöjen tila paranisi, mutta se on hidasta.”
Tilakäyntejä tekevät alueen Pro Agrioiden neuvojat. He käyvät yhdessä yrittäjän kanssa läpi muun muassa peltojen kasvukuntoa, ravinnetaseita ja pistekuormituskohteita.
Tilakohtaisesti selvitetään myös toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön ja tilan talouteen. Ensimmäinen kierros tiloilla tehdään tulevana kesänä ja toinen kesällä 2014. ”Sitten katsotaan, miten toimenpiteet ovat toteutuneet.”
Ruokojärvi korostaa, että tilojen ei tarvitse pelätä toista kierrosta, eikä sitoutua mihinkään toimenpiteisiin.
”EU-rahoitusta usein pelästytään turhaan, tämä ei ole valvontaa.”
Tärkeä osa hanketta on myös tutkimus, jonka kautta on tarkoitus tuottaa tietoa eri menetelmien soveltuvuudesta ja tehokkuudesta Itä-Suomessa. Lisäksi järjestetään koulutuspäiviä, työnäytöksiä, tupailtoja ja seminaareja maatalouden ympäristönsuojeluun liittyen.
Ruokojärvi kertoo, että Rae-hankkeeseen on haettu mallia muista jo toteutetuista hankkeista.
Muun muassa Lounais-Suomessa toteutetusta Teho Plus -hankkeesta on saatu vinkkejä tilakäyntien toteuttamiseen.
Eri puolilla maata on käynnissä ainakin 18 hanketta, jotka liittyvät maatalouden vesien- tai ympäristönsuojeluun.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
