Hengitystietulehdusten aiheuttajaa yritetään kuriin
Mycoplasma boviksen vastustaminen edellyttää tartuntakarjojen tunnistamista luotettavasti sekä kustannustehokasta diagnostiikkaa.
Parhaillaan viranomaiset, elinkeino ja tutkijat etsivät ja kehittävät menetelmiä, joilla M. bovista ja sen aiheuttamia ongelmia voitaisiin vähentää ja torjua.
Kolmivuotinen hanke alkoi heinäkuussa, ja sen tutkimusryhmässä ovat mukana Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläintautien torjuntayhdistys ETT, meijereiden ja teurastamoiden edustajia sekä vetovastuuta kantava Helsingin yliopisto.
Ryhmään kuuluu tanskalaisen yliopiston Danish Technical Universityn (DTU) edustaja.
Hankkeen tavoite on muun muassa edistää lihantarkastuslöydösten käyttämistä lihanautakasvattamoiden terveydenhuollossa sekä tartunnan hallintaa ja saneerausta lypsykarjoissa.
Lisäksi on tarve parantaa M. bovis -tartunnan hallintaa vasikoiden jatkokasvatuksessa.
Myös alkioiden, sperman ja elävien eläinten tuontiin liittyvien M. bovis -riskien hallinnan parantaminen kuuluu hankkeen tavoitteisiin.
Hankkeessa pyritään kehittämään myös ETT:n alulle paneman M. bovis -vastustusohjelman toimivuutta.
Suomen nautakarjan oletettiin olevan M. bovis –vapaa, kunnes marraskuussa 2012 sitä todettiin suuressa ternivasikkakasvattamossa Pohjois-Savossa.
Viime talvena tartunta levisi kasvattamosta siirrettyjen eläinten mukana viidelle nautatilalle. Jopa kolmannes yhden kasvatuserän eläimistä kuoli hengitystietulehdukseen. Tämän jälkeen tartuntaa on todettu 24 tilalla.
Ensimmäinen M. bovis -utaretulehduskarja löydettiin joulukuussa 2012 Pohjois-Savossa ja toinen viime vuoden elokuussa Pohjois-Pohjanmaalla.
Tartunnan reittiä Suomeen on yritetty selvittää elinkeinon ja Eviran yhteistyönä tutkimalla vuosien 2011–12 tuontikarjoista M. bovis –vasta-aineita, mutta varmuutta tartuntalähteestä ja maahantuloajasta ei ole saatu.
Nyt M. bovista epäillään olevan eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Piilevänä sitä voi esiintyä koko maassa.
M. boviksen aiheuttama tulehdus vaatii pitkiä antibioottikuureja. Silti infektio alkaa helposti uudelleen ja eläintä joudutaan hoitamaan pitkään useilla eri antibiooteilla.
Vasikkakasvattamoissa tautia on vaikea hallita, koska vasikoiden alkuperätilojen tautitilanne ei ole tiedossa.
MAIJA ALA-SIURUA
Viime talvena tartunta levisi
kasvattamosta siirrettyjen eläinten mukana viidelle nautatilalle. Jopa
kolmannes yhden kasvatuserän eläimistä kuoli hengitystietulehdukseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
