Tunteella vai järjellä?
Eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen mielestä broilerit voivat huonosti. Lintujen hyvinvointia kohentaakseen järjestöt ovat luoneet sitoumuksen, johon mikä tahansa broilerinlihaa tuottava tai käyttävä toimija voi tulla mukaan.
Suomalainen broileriketju suhtautuu eurooppalaiseen kanasitoumukseen (European Chicken Commitment, ECC) kriittisesti eikä sitoumuksen mukaista broilerinlihaa meillä toistaiseksi tuoteta.
Suomessa arvostelua herättää, että ECC:n kriteerit on kopioitu Yhdysvalloista ja soveltuvat siksi huonosti suomalaiseen tuotantoon. Toiseksi kriteerit eivät ota huomioon sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristöllisiä seikkoja.
”Sitoumuksen lähestymistapa jättää huomiotta vastuullisuuden muut ulottuvuudet, kuten ympäristövaikutukset, elintarviketurvallisuuden sekä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Vastuullisuus ei ole yksittäinen asia vaan kokonaisuus”, sanoo Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.
Eurooppalainen kanasitoumus ECC
Eurooppalaisten eläinsuojelu ja eläinoikeusjärjestöjen laatima sitoumus, jonka voivat tehdä esimerkiksi vähittäiskaupat tai suurkeittiöt.
Sitoumuksen laatijoihin kuuluu Suomesta Oikeutta eläimille -järjestö.
Sitoumuksen tehneiltä toimijoilta edellytetään:
– vuoteen 2026 mennessä ne noudattavat ECC:n kriteereitä koskien tuoretta, pakastettua ja prosessoitua broilerinlihaa.
– toimijat noudattavat kaikkia EU:n eläinten hyvinvointia koskevia lakeja ja määräyksiä tuotantomaasta riippumatta.
Kriteereitä mm:
– Tuotannossa käytetään hidaskasvuisia broilereita.
– Kasvatustiheys enintään 30 kg/neliömetri, harventaminen sallitaan kerran/parvi.
– Valaistus vähintään 50 luksia luonnonvalo mukaan lukien.
– Toimijat todistavat kriteerien noudattamisen kolmannen osapuolen auditoinnilla sekä vuosittaisella julkisella raportoinnilla sitoumuksen etenemisestä.
Erityisen huolissaan Suomen suurimmat broileritalot HK Foods ja Atria sekä tuottajia edustava Siipikarjaliitto ovat siitä, syrjäyttääkö ECC-broileri kotimaisen ja antaa tilaa tuonnille.
”ECC:n tapainen yksipuolinen ohjaus murentaa toimintaedellytyksiä niissä maissa, jotka jo toimivat korkealla tasolla – ja tekee tilaa tuotannolle, joka siirtyy vähemmän vastuullisiin ympäristöihin”, Lehtilä sanoo.
HK Foodsin Suomen siipikarjaliiketoiminnan vetäjä Petri Toivola korostaa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, joita ECC-sitoumus ei ota huomioon.
”Huoltovarmuus perustuu kansalliseen tuotantoon, ja nämä asiat ovat osaltaan myös meidän vastuullamme.”
”Yksipuolinen ohjaus murentaa toimintaedellytyksiä niissä maissa, jotka jo toimivat korkealla tasolla.”
Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -järjestöstä ei pidä tuontia ongelmana.
”Meillä Suomessa maatalouslobbarit ovat pyrkineet saamaan läpi ajatuksen siitä, että kotimaisuus on ainoa tarvittava vastuullisuuslinjaus lihatuotteissa. Kotimainen eläintuotanto ja lainsäädäntö on jäänyt tuottajapuolen muutoshaluttomuuden vuoksi tällaisen tehotuotantolinjauksen vangiksi.”
”Tällaisessa tilanteessa tuontiliha alkaakin monissa tapauksissa olla huomattavasti parempi vaihtoehto, etenkin eläinten hyvinvoinnin kannalta. Jotain täytyy tapahtua.”
Oikeutta eläimille on ollut mukana kehittämässä ECC-sitoumuksen kriteeristöä. Sitoumuksen taustalla vaikuttaa kansainvälinen Open Wing -allianssi, jossa esimerkiksi Oikeutta eläimille on mukana.
Sitoumuksen tehneiltä toimijoilta edellytetään, että ne täyttävät ECC:n vaatimukset vuoden 2026 loppuun mennessä. Vaatimukset koskevat kaikkea broilerinlihaa, olipa se tuoretta, pakastettua tai prosessoitua.
”Pitäisikö nähdä se, että tällainen muutos on tulossa, eikä sille voi mitään.”
Toistaiseksi sitoumuksen tehneiden yritysten listalla on vain kaksi kotimaista toimijaa, Viking Lines ja Finnlines. Mukana on kuitenkin monia Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä, kuten Scandic Hotels, Pizza Hut, Subway, Nestlé, Sodexo, Unilever ja Compass Group.
Compass Groupiin kuuluva Compass Group Suomi vastasi viime kesänä Seinäjoella järjestetyn Farmari-maatalousnäyttelyn ruokapalveluista Seinäjoki Areenan ravintoloissa.
Muurimaa uskoo, että suurten ulkomaisten yritysten innostus ajaa suomalaiset tuottajat miettimään toimintaansa.
”Yrityksillä on Suomessa valikoimansa osalta paljon valtaa. Onko tosiaan niin, että tällainen tehotuotanto on ykkösvalinta, vai pitäisikö nähdä se, että tällainen muutos on tulossa, eikä sille voi mitään?”
”Suomessa maataloudessa yleisestikin tunnutaan suosivan teho- ja bulkkituotantoa, jolla pyritään erityisesti Kiinan markkinoille tarjoamalla mahdollisimman halpaa tavaraa. Sen sijaan, että pyrittäisiin parantamaan eläinsuojelua, satsataan tehotuotantoon”, Muurimaa jatkaa.
Suomen broilerielinkeinon mukaan ECC:n ongelma on myös se, että broilereiden hyvinvoinnin parantamiseen liittyvien kriteerien vaikutuksia lintujen oloihin ei edellytetä mitattavaksi mitenkään.
”ECC:n näkemys broilerin hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on kapea, eikä siinä tunnisteta riittävästi olosuhdehallinnan ja ammattitaitoisen tilan johtamisen merkitystä eläinten hyvinvoinnille”, Lehtilä sanoo.
”Suomessa broilereiden hyvinvointi perustuu jatkuvaan olosuhteiden, terveyden ja käyttäytymisen seurantaan, tehokkaaseen tautisuojaukseen sekä eläinperäisiin mittareihin, kuten jalkapohjapisteisiin.”
ECC ei jalkapohjapisteitä mainitse, mutta Suomessa ne ovat alan yhteisestä sopimuksesta osa broilereiden hyvinvoinnin seurantaa. Lintujen jalkapohjien kunto kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttava broilereiden vointiin, kuten kasvatusoloja ja rehustusta. Jalkapohjapisteet on myös EU:n tunnustama hyvinvointi-indikaattori.
ECC-kriteerien noudattamista auditoidaan kerran vuodessa. Suomessa teurastamolla tarkastuseläinlääkärit tarkastavat jokaisen broileriparven.
Lisäksi tiloilla käy vuosittain salmonellavalvontaohjelman mukaisesti virkaeläinlääkäri. Käynnin yhteydessä valvotaan pito-olosuhteet, tautisuojaus, haittaeläintorjunta, kirjanpito sekä otetaan salmonellanäytteet.
”Jos faktat osoittavat, että jokin muu tapa tuottaa on nykyistä parempi, muutoksia tehdään.”
Muurimaa kertoo, että neuvotteluja on käyty useiden suurten suomalaisyritysten kautta. Ongelmana on hänen mukaansa ollut, että yritykset haluavat pitää kiinni nykyisestä toimintamallistaan.
Alan edustajat ovat eri mieltä. Esimerkiksi Toivola sanoo, että vaihtoehtoja selvitetään ja tutkitaan jatkuvasti.
”Jos faktat osoittavat, että jokin muu tapa tuottaa on nykyistä parempi, muutoksia tehdään.”
Luonnonvarakeskuksessa Lukessa selvitetään parhaillaan hidaskasvuisen broilerin kasvatusta Suomessa. Hidaskasvuisuus on yksi ECC:n vaatimuksista. Tutkimusta rahoittavat muun muassa HK Foods Finland, Atria ja Naapurin Maalaiskana.
Tiukka bioturva, kuten kansallinen salmonellavalvonta, on olennainen osa suomalaista kotieläintuotantoa. Siipikarjan nokkien typistäminen on Suomessa kielletty eikä antibiootteja saa antaa varmuuden vuoksi rehujen lisäaineina.
Bioturvalla varmistetaan paitsi lintujen myös ihmisten terveys, Toivola painottaa.
ECC:n myötä bioturva olisi Suomen broileriketjun mukaan uhattuna. Riskiä kasvattaa toimenpide, jota kutsutaan harventamiseksi.
ECC-kriteerit edellyttävät, että broilereita on enintään 30 kiloa per neliö eli lintuja on vähemmän kuin esimerkiksi suomalaisissa broilerihalleissa nyt. Lintuparven saa ECC:n mukaan harventaa enintään kerran eli kasvatettavasta broilerierästä voi laittaa teuraaksi osan linnuista ja jättää loput kasvamaan.
Meillä harventamista ei tehdä, koska se on eläintautiriski, uhka elintarviketeollisuudelle ja lisää lintujen stressiä.
Suomessa kaikki untuvikot toimitetaan kerralla kasvatustilalle ja koko parvi lähetetään yhtä aikaa teurastettavaksi (all in–all out -menetelmä). Jokaisen parven lähdettyä tuotantotilat puhdistetaan ja desinfioidaan.
Joka kerta, kun broilerihalliin tulee tilan ulkopuolisia, riski esimerkiksi kampylobakteerin leviämiselle lintujen joukkoon kasvaa. Kyse on hyvin yleisestä ruokamyrkytyksiä aiheuttavasta bakteerista. Myös salmonellariski kasvaa harventamisen myötä.
Vieraiden tulo parven luokse aiheuttaa linnuille aina stressiä ja ne saattavat säntäillessään loukata itsensä tai lajitovereitaan.
Lisäksi on muita vakavia eläintauteja kuten lintuinfluenssa, jotka toistaiseksi on saatu pidettyä pois suomalaisesta tuotantosiipikarjasta harvennuskiellon ja tiukan tautisuojauksen ansiosta.
Hidaskasvuisten broilerien kasvuaika teuraspainoon vie noin 45 päivää tavanomaisen noin 35–36 päivän sijaan. Tämä tarkoittaa, että lintuja pitää ruokkia kauemmin, tuotantotiloja pitää ilmastoida ja lämmittää pidempään. Linnut myös tuottavat enemmän lantaa. Näitä seikkoja ECC ei ota huomioon.
Suomalaisen elinkeinon mielestä kasvatustiheyttä parempi on puhua siitä, montako kiloa broilerinlihaa tuotetaan neliöltä. Meillä broilerintuotanto on sopimustuotantoa ja teurastamo asettaa tavoitepainon teuraaksi menevälle linnulle. Broilereita ei tavoitella kasvatettavan maksimipainoonsa.
Hidaskasvuista broileria oli kymmenkunta vuotta sitten tarjolla suomalaisille luomuna. Kotimainen tuotanto hiipui, koska kuluttajat eivät ostaneet tavanomaista kalliimpaa tuotetta.
ECC-kriteerien noudattaminen vaatisi suomalaiselta broileriketjulta investointeja, jotka nostaisivat broilerinlihan tuotantokustannuksia ja se seurauksena myös kuluttajahintaa.
Yksi tuotantokustannuksia nostava tekijä on ECC:n valaistusvaatimus. Sen pitää olla 50 luksia luonnonvalo mukaan lukien.
Broileridirektiivi puolestaan edellyttää, että lintujen valaistuksen on oltava vähintään 20 luksia. Linnuilla pitää olla kuuden tunnin yö, josta vähintään neljä tuntia on yhtäjaksoista yötä.
Valolla on iso vaikutus lintujen käyttäytymiseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Oikeanlaisessa valaistuksessa broilerit ovat rauhallisia, kokevat olonsa turvalliseksi eivätkä tappele keskenään.
Suomessa luonnonvalo on kuitenkin ongelma kirkkaiden kesäöiden takia. Jos broilerihalleissa olisi ikkunoita, ne pitäisi peittää aika ajoin, jotta linnut rauhoittuvat lepäämään.
Suurimmassa osassa nykyisistä kasvattamoissa on välikatot, mikä sulkee pois kattoikkunoiden tekemisen. Iso osa halleista on lisäksi betonielementtirakenteisia. Betoniseiniin ikkunoiden tekeminen on hankalaa ja heikentää kasvattamon energiatehokkuutta.
Ruokaketjun alkupään on tunnetusti vaikea saada siirrettyä kustannuksia edes osittain loppupään maksettavaksi.
Aika näyttää, olisivatko ammattikeittiöt, vähittäiskauppa ja lopulta kuluttajat valmiita maksamaan nykyistä enemmän saadakseen suomalaista broileria.
Jutun otsikkoa muutettu 25.4.2025 klo 10.19
- Osaston luetuimmat
