Luomualan vaalitavoitteena selvä kasvu ‒ ”Luomutuotanto ei ole riippuvainen ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista”

Luomutuotannossa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi on asetettu lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia.  Kuva: Markku Vuorikari

Luomualan toimijat toivovat, että seuraava hallitus tarttuu jämäkästi luomun edistämiseen ja ohjaa siihen tarvittavat resurssit. Alan järjestöt julkaisivat tällä viikolla keskeisimmät tavoitteet luomun edistämiseksi tulevalle vaalikaudelle.

Ala haluaa kiinnittää päähuomion maa- ja metsätalousministeriön julkaisemaan Luomu 2.0 -ohjelmaan ja saada Suomen seuraavan hallituksen sitoutumaan siihen.

Suomi on asettanut ohjelmassa luomulle saman tavoitteen kuin koko EU, eli vuonna 2030 neljännes Suomen peltoalasta tulisi olla luonnonmukaisessa tuotannossa. Lisäksi ohjelma asettaa tavoitteita muun muassa luomumyynnin kehitykselle, ammattikeittiöiden luomun käytölle, luomuviennille sekä osaamisen kehittämiselle.

Ohjelma tarjoaa hyvän kehikon alan kehittämiseksi, sanoo yhteistyöjärjestö Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras tiedotteessa.

Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri painottaa, että luomutuotanto ei ole riippuvainen ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista, kuten venäläisellä maakaasulla tuotetusta typestä.

"Sen sijaan typpi tuotetaan luomussa viljelykierrossa olevien palkokasvien avulla. Samalla luomutuotanto myös tukee uhattuna olevaa luonnon monimuotoisuutta”, Rännäri muistuttaa.

Ala näkee luomun mahdollisuudet vahvoina. Luomutuotteiden myynti on kasvanut 150 prosenttia vuodesta 2011 ja luomupinta-ala 70 prosenttia, toimijat muistuttavat. Suomen luomuvienti on samassa ajassa kuusinkertaistunut.