Laskentatavan muutos rauhoittaa metsien hiilinielupaniikkia – MTK:n Tiirola: ”Kyseessä on merkittävä muutos”

Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa hyvällä metsänhoidolla, lannoituksilla ja jalostetulla siemen- ja taimimateriaalilla. Kuva: Sanne Katainen

Luonnonvarakeskus on päivittänyt hiilinielun vertailutasolaskelman. Uusi tilanne näyttää metsien hiilinielutavoitteen toteutumisen osalta selvästi aiempaa valoisammalta.

Metsät ovat Suomen suurin hiilinielu. EU:n lulucf-asetus määrittelee, miten metsien ja muun maankäyttösektorin hiilinielut otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa.

Hiilinielutavoitteen toteutumista seurataan vertaamalla vuotuisia hiilinieluja vertailutasoon. Siinä on suurta vuosittaista vaihtelua.

Suomen metsät ovat sitoneet hiiltä kiihtyvällä tahdilla hyvän hoidon ja kasvua pienempien hakkuiden ansioista. Metsien hiilinielu saavutti huippunsa vuonna 2009, jolloin se nousi pitkästi yli 40 miljoonaan hiilitonniin.

Sen jälkeen hiilinielu on laskenut.

”Metsien hiilinielu romahti vuonna 2021, kun sen laskentapaa muutettiin soiden osalta. Samaan aikaan metsien kasvu alkoi hiipua ja hakkuut olivat korkealla”, selittää erikoistutkija Juha Mikola Luonnonvarakeskuksesta.

Vuonna 2021 maankäyttösektori painui ensimmäistä kertaa päästölähteeksi, sillä metsän hiilinielut eivät riittäneet kompensoimaan pääosin maataloudesta peräisin olevia päästöjä. Kuva: Carolina Husu

Vuoden 2021 inventaariossa metsän hiilinielu jäi 8,17 miljoonaan tonniin. Tuon lisäksi puutuotteet sitoivat hiiltä 3,65 miljoonaa tonnia.

Siitä oli pitkä matka EU:n Suomen metsien ja puutuotteiden hiilinielulle asettamalle 29,39 miljoonan tonnin tavoitteeseen. Ilman puutuotteita EU vaati metsiltä 23,49 miljoonan tonnin vuotuista hiilinielua.

Vuonna 2021 koko maankäyttösektori painui ensimmäistä kertaa päästölähteeksi. Metsän hiilinielut eivät tuolloin riittäneet kompensoimaan pääosin maataloudesta peräisin olevia päästöjä.

Mikolan mukaan erilaisten laskentamenetelmien takia vuoden 2021 tulosten ja tavoitteiden vertailukelpoisuus oli heikko. Nyt tehty tekninen korjaus palauttaa tilanteen vertailukelpoiseksi.

Uuden vertailulaskelman mukaan Suomen metsien hiilinielutavoite putoaa 14,84 miljoonaan tonniin ilman puutuotteita ja 21,15 miljoonaan tonniin puutuotteiden kanssa.

EU summailee maiden hiilinieluja vuonna 2027. Silloin se katsoo hiilinieluja metsien ja yksittäisten vuosien sijaan maiden koko maankäytön lulucf-sektorin vuosien 2021−25 keskiarvona.

”Metsät ovat silti tärkein yksittäinen tekijä maankäyttösektorin hiilinieluina. Hakkuut vaikuttavat suoraan niiden hiilinielun suuruuteen”, sanoo Mikola.

Hakkuut ovat jäämässä tänä vuonna aiempaa pienemmiksi. Kuva: Pentti Vanska

Hakkuissa poistuneen biomassan määrä kasvoi 2010-luvulla trendinomaisesti. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen hakkuupoistuma on ollut selvästi suurempi kuin 2000-luvun alussa.

Mikolan arvion mukaan laskentamenetelmän muutos pudottaa koko 2021−25 kaudelle maankäyttösektorille tulossa olleen 50−80 miljoonan hiilitonnin käpin 10−40 miljoonaan tonniin.

Tavoite tulee siten hyvin paljon aiempaa lähemmäksi.

”Kyseessä on merkittävä muutos. Viime vuoden suhdannehuipussa metsien hiilinielu oli ennakkotietojen mukaan 10 miljoonaa tonnia. Eli tässä ei olla enää kaukana tavoitteesta”, iloitsee MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirola uskoo, että metsien hiilinielutavoite voidaan kiriä kiinni hyvällä metsänhoidolla, lannoituksilla ja jalostetulla siemen- ja taimimateriaalilla.

Tänä vuonna myös hakkuut ovat jäämässä aiempaa pienemmiksi.

Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen ennustaa entisessä Twitterissä, että hakkuiden vähentyminen saattaa kasvattaa metsien hiilinielun jo tänä vuonna tuohon 14 miljoonaan tonniin.

”Tässä tilanteessa on syytä pistää jäitä hattuun hiilinieluhysterian sijaan”, toteaa Tiirola.