Mediat: Vantaalle nousi satojentuhansien eurojen hyppypuut liito-oraville

Vantaalla suunnittelutyön yhteydessä kuultiin liito-oravien asiantuntijoita, joiden mukaan oravien kulkuyhteyttä oli Tikkurilantien varrella tarpeen vahvistaa. Kuva: Hannu Huttu

Vantaalle Tikkurilantien varrelle pystytettyjen liito-oravien hyppytolppien kustannukset ja tolppien hyödyt ovat herättäneet vilkasta keskustelua.

Helsingin Sanomat uutisoi heinäkuun alussa, että Vantaan hypppytolppaprojekti oli jo siihen mennessä maksanut kaupungille satojatuhansia euroja.

Kaupungin viherrakentajan ja vastaava puutarhurin Jyrki Sokan mukaan projektin tarkkaa loppusummaa ei voi vielä sanoa, mutta hinta nousee vielä projektin edetessä.

Vantaan kaupungin alueinsinöörin Ville Hottola kertoo Ilta-Sanomien jutussa, että hyppypuita on tulossa alueelle yhteensä noin 40 kappaletta. Kustannusarvio koko hankkeelle on 470 000 euroa.

Yhden hyppypuun rakentamisen hinnaksi hän arvioi noin 11 000 euroa.

Tolppien toimivuus liito-oravien kulkuväylänä on IS:n mukaan kuitenkin epävarmaa. Muun muassa luonnonsuojelija Tapani Veistola toteaa lehdelle, ettei ole tiedossa, käyttävätkö liito-oravat ihmisten pystyttämiä kulkutolppia.

Vantaalla suunnittelutyön yhteydessä kuultiin liito-oravien asiantuntijoita, joiden mukaan oravien kulkuyhteyttä oli Tikkurilantien varrella tarpeen vahvistaa.

Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston ylitarkastaja Salli Uljas kertoo IS:lle, että virasto on antanut tänä vuonna viisi liito-oravaa koskevaa poikkeuslupapäätöstä.

Yhdessäkään niistä ole edellytetty hyppytolppien pystyttämistä. Nykyiset hyppytolpat perustuvat hänen mukaansa pääosin aiempien vuosien ELY-keskuksen päätöksiin, ja niitä on pystytetty erityisesti pääkaupunkiseudulla useiden kuntien alueelle.

”Jos puita joudutaan rakennushankkeissa kaatamaan niin, että jäljelle jäävien puiden väli kasvaa liito-oravalle liian pitkäksi, kyse on luonnonsuojelulain kieltämästä kulkuyhteyden hävittämisestä. Tällöin on vaadittu hyppytolppia”, Uljas toteaa jutussa.

Myös hän myöntää, että Suomesta ei ole tiedossa tutkimusta, jossa olisi selvitetty, käyttääkö liito-orava tällaisia hyppytolppia.

Hyppypuiksi tarkoitetut puunrungot on juntattu pystyyn järeillä metallitukipilareilla. Nämä teräsjalustat sekä maan alle piiloon jäävät perustukset ovat alueinsinööri Hottolan mukaan kalleimpia osuuksia.

Rahaa on kulunut myös tolppien ympärille on istutettuihin puihin, joiden tarkoituksena on ollut tehdä kulkureitistä houkuttelevampi oravalle. Niiden on kasvaessaan tarkoitus korvata väliaikaisiksi tarkoitetut hyppypuut oravien kulkureittinä.

Projekti sai sai alkunsa, kun Tikkurilantien ympäristöstä löytyi liito-oravan pesäpuu. Pesä havaittiin, kun Vantaan Kivistön jättiareenaprojektin takia alueelta kaadettiin puita.

Koska puut ovat liito-oraville turvallisen liikkumisen kannalta elintärkeitä, päätettiin kaadetun metsän tilalle pystyttää hyppypuita. Vastaavia hyppytolppia on pystytetty Suomessa myös ainakin Jyväskylään ja Espooseen.

Helsingin Sanomat: Pää­kaupunki­seudun liito-orava­tolpat maksavat toista miljoonaa

Ilta-Sanomat: Satojen tuhansien eurojen tolpat keskellä Vantaata tyrmistyttävät kansaa – ”Olisin kyllä keksinyt niillekin rahoille jotain parempaa käyttöä”

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.