
Näin voitetaan pilkkimisen Suomen mestaruus: ”Jos ei mitään rupea kuulumaan, niin korkeintaan minuutti se on yhdellä reiällä”
Yli 40 vuotta pilkkikisoja kiertänyt Pentti Ronkainen saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Uusia pilkkijöitä hän kannustaa ahkeruuteen ja uteliaisuuteen.Viime lauantaina Sotkamon Nuorasjärvellä järjestetyn SM-pilkin kovimman saaliin sai yli 65-vuotiaiden sarjan voittanut Pentti Ronkainen. Pogostan Nykyttäjiä edustava outokumpulainen sai 4,165 kilon saaliin, kun miesten sarjan voittaja Tero Kankaanpää jäi kaksi grammaa alle neljän kilon.
Pentti Ronkainen on pilkkikisojen veteraani, sillä hän alkoi kiertää pilkkikisoja 1980-luvulle tultaessa. Suomen mestaruus oli Ronkaisen ensimmäinen.
”Joukkuekisassa on joskus oltu hopealla, mutta henkilökohtaisia mitaleja ei ollut. Onhan tätä yli 40 vuotta jahdattu, ja nyt se sattui”, Ronkainen myhäilee.
”Välillä pärjää ja välillä ei. Pilkkihomma on sellaista, että vaikka tänään pärjäisi, huomenna voi tipahtaa kelkasta pois. Ihan miten sattuu kala paikalle.”
Työuransa louhinta-alan töissä ympäri Suomea reissannut Ronkainen on nyt eläkkeellä, joten rakkaalle harrastukselle on entistä paremmin aikaa.
”Kisoja kierretään aika taajaan ja hupipilkilläkin käydään siinä sivussa. Useampi kerta joka viikko”, Ronkainen laskee.
”Pilkkihomma on sellaista, että vaikka tänään pärjäisi, huomenna voi tipahtaa kelkasta pois. Ihan miten sattuu kala paikalle.”
Ronkaisen mukaan pilkkikisoissa pärjääminen edellyttää sekä ahkeruutta että onnea.
”Paljon vaan reikiä ja kulkemista”, hän opastaa.
”Jos ei mitään rupea kuulumaan, niin korkeintaan minuutti se on yhdellä reiällä, ja sitten uusi reikä. Jos siinä kalaa on ja se on syönnillään, yleensä se ottaa heti kiinni, ainakin jos ahventa ongitaan. Särki saattaa joskus odotuttaa jonkin aikaa.”
”Työmäärä vaikuttaa, mutta tuurikin pitää olla, että sattuu parhaille kohdille. Voi olla kala-alueella, mutta pitää vielä sattua parhaille kalarei’illekin. Siinä se ero tulee.”
Ronkainen kertoo vaihtavansa paikkaa ahkerasti myös ollessaan hupipilkillä.
”Ei siinäkään kovin pitkään istuta odottamassa, melkein samalla tavalla työtä tehdään kuin kisoissakin. Se on sitten eri juttu, jos tulilla istutaan.”
”Paljon vaan reikiä ja kulkemista.”
Sunnuntain kisoissa olosuhteet olivat raskaat, kun jään päällä oli runsaasti lunta ja vettä. Vaikka alueelle oli tehty kelkkauria, siirtymiset veivät aikaa ja verottivat voimia.
”En minä pilkkinyt kuin suunnilleen kaksi ja puoli tuntia, mutta joskus se riittää, kun kala syö”, Ronkainen kertoo. ”Kalaa tuli jo ensimmäiseltä ja toiselta reiältä, ja kolmannesta reiästä tuli yli kolme kiloa.”
Mestaruuden tuoneessa pilkkisaaliissa suurimmat ahvenet olivat Ronkaisen mukaan noin 200 gramman luokkaa.
Pentti Ronkainen kertoo nauttivansa kilpapilkkimisestä monella tavalla.
”Kilpailu viehättää, kun niissä on vuosikymmenet kiertänyt. Ja onhan se sosiaalinen tapahtuma samalla, kun ei aina kuitenkaan pärjää. Kilpailuhomma on myös hyvää kuntoilua, kun tulee käveltyä paljon.”
Pilkkiveteraani kannustaa myös uusia ihmisiä harrastuksen pariin. Alkuun pääsee hänen mukaansa helposti.
”Kymmenen sentin tapsipilkki ja siihen mormyska alle, jos ei ole ennen käynyt pilkillä. Kärpäsentoukkia on hyvä olla syötiksi”, Ronkainen luettelee.
”Jos ei ole kalapaikoista tietoa, niin kysymällä saa neuvoja. Tai sitten voi vaan katsoa missä toiset käyvät pilkillä. Kun vaan tekee paljon reikiä ja kulkee, niin kyllä kaloja löytyy.”
”Jos ei ole kalapaikoista tietoa, niin kysymällä saa neuvoja. Tai sitten voi vaan katsoa missä toiset käyvät pilkillä.”
Pilkkikauden Ronkainen olettaa jatkuvan vielä noin kuukauden ajan.
”Itä-Suomessa on hyvät jäät. Ensi viikon jälkeen lähdetään Kuusamon pilkkiviikoille ja varmaan joitakin kisoja pidetään vielä kotipuolessakin sen jälkeen. Huhtikuun loppupuolelle pilkitään.”
Pentti Ronkainen kertoo nauttivansa kalasta myös ruokapöydässä.
”Hupikalassa ollessa pienet kalat lasketaan yleensä takaisin kasvamaan. Isompi kala otetaan ja sitä tehdään monella tavalla. Fileerataan tai puhdistetaan muuten ja savustetaan. Ahven on ehdottomasti suosikkikala syödä, ja sitähän täältä Itä-Suomesta saakin.”
Kesäisin Ronkainen harrastaa enimmäkseen perhokalastusta.
”Se on mukavaa, mutta pilkkiminen on ykkösjuttu”, hän painottaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






