Metsästäjän laukaukseen menehtynyt eräopas jätti perinnöksi vetävän seikkailukertomuksen – ”Muista ottaa elämässä aikaa itsellesi”
Onnin matkassa kertoo Urho Kekkosen kansallispuistossa kuolleen retkeilijän vaelluksesta Suomen halki.
Anu Nylund (toim.): Onnin matkassa. 160 sivua. Karttakeskus. Kuva: Aino WuolijokiVuonna 2019 eräopas Onni Kojo (1990–2020) päätti vaeltaa Suomen päästä päähän, mutta ei suinkaan suorinta reittiä.
Hän aloitti tavanomaisesti manner-Suomen eteläisimmästä kolkasta, Hangon Tulliniemestä, ja kiersi sitten Järvi-Suomen ja itärajan kautta kohti Kilpisjärveä.
2 351 kilometrin vaellus huipentui pulahdukseen Jäämeressä.
Matkan varrella hän päivitti havaintojaan ja ajatuksiaan blogiin. Kirja oli Kojon haave, jonka hänen omaisensa lopulta toteuttivat.
Kojo menehtyi vaellusta seuraavana vuonna Urho Kekkosen kansallispuistossa metsästäjän harhalaukaukseen kesken maastopyöräilyretken.
Anu Nylundin toimittamaa kirjaa Onnin matkassa on vaikea lukea kuivin silmin.
Nuoren miehen halu nähdä ja suojella luontoa välittyy teksteistä, jotka hän on matkan varrella kirjoittanut.
Kirja toimii paitsi muistelmateoksena, myös oppaana pitkään vaellukseen.
Informatiiviset kartat, tunnelmalliset kuvat ja blogin sitaattinostot rytmittävät matkakertomusta.
Nuoren miehen halu nähdä ja suojella luontoa välittyy teksteistä, jotka hän on matkan varrella kirjoittanut.
Lisäksi kirja täydentyy muutaman ystävän ja tuttavan kirjoituksella, jotka syventävät kuvaa siitä, millainen ihminen Kojo oli.
Loppuun on koottu kiinnostavaa faktatietoa Suomi-vaelluksen yksityiskohdista, kuten varustelista ja kulutettu ruokamäärä, jotka varmasti auttavat vastaavia retkiä suunnittelevia.
Ajankohtaisen kirjasta tekee maininnat Kojon vaelluksesta itärajalla. Hän kertoo, kuinka Rajavartiolaitoksen virkamiehet kiinnostuivat yksinäisen rinkkamiehen matkan tarkoituksesta, ja pohtii evakkojen ja pakolaisten kohtaloja.
Syksyn edetessä Kojo kirjoittaa puoliksi huumorilla, että onneksi ei joutunut metsästäjän ampumaksi. Tämä kohta tuntuu kirjassa varsin makaaberilta, kun tietää, mitä myöhemmin erittäin epäonnisesti tapahtui.
Metsästystä tai metsästäjiä kirja ei missään vaiheessa demonisoi tai edes kritisoi. Kirja viestittää, että elämä jatkuu ja Onnin muisto kulkee mukana.
”Yhden neuvon haluan jakaa jokaiselle tätä tekstiä joskus lukevalle: muista ottaa elämässä aikaa itsellesi. Ajantajun menettäminen on paras tapa ladata energiaa.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
