Nyt kannattaa ajaa varovasti – hirvieläinvahinkoja sattuu marraskuussa keskimäärin 75 päivässä
Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta.
Fennian tilastojen mukaan hirvieläinvahingot ovat tänä vuonna toistaiseksi hieman vähentyneet. Kuva: Ari AhlforsViime vuoden marraskuussa sattui 2 401 hirvieläinvahinkoa, hieman edellisvuotta vähemmän (2 264). Selvästi suurin osa onnettomuuksista tapahtuu valkohäntäpeurojen kanssa, Fenniasta kerrotaan.
Liikenneonnettomuudet valkohäntäpeurojen ja hirvien kanssa vähentyivät, kun taas metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa kasvoi.
Fennian tilastojen mukaan hirvieläinvahingot ovat tänä vuonna toistaiseksi hieman vähentyneet.
”Vaikka hirvieläinonnettomuuksien määrä on hieman laskenut tänä ja viime vuonna, tapahtuu onnettomuuksia edelleen hyvin paljon”, Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen sanoo tiedotteessa.
Valkohäntäpeuroja ja kauriita liikkuu nyt todella paljon, joten matkoihin kannattaa varata tavallista enemmän aikaa ja ajaa maltillisemmin, Pöyhönen neuvoo.
Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä.
”Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesa erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.”
Pöyhösen mukaan syksyisiin hirvieläinonnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti sää- ja keliolosuhteet.
Tiet ovat liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on vielä pimeää. Lisäksi ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä.
Erityisen tarkkana pitää olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.
”Kannattaa vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle – esimerkiksi paikassa, jossa tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin”, Pöyhönen sanoo.
Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka.
Pöyhösen mukaan hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 1 500 vahinkoa.
Keskimäärin korvauksen määrä oli hieman alle 4 500 euroa, mutta haitari on hyvin laaja.
”Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys.”
Hirvieläinten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan yli kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta. Viime vuonna arvio kannan koosta kääntyi kuitenkin laskuun.
”Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesa erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Siellä on paljon liikennettä, mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys”, Pöyhönen sanoo.
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lisäksi hirvieläinvahinkoja sattuu Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Muissa maakunnissa onnettomuuksia tapahtuu selvästi vähemmän.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





