Multialla kulkee kolmijalkainen hirvi ‒ ”Ihme, että hirvi on säilynyt talven yli”
Hirvet liikkuvat yleensä laajoilla alueilla.
Kolmijalkainen hirvi ylitti eilen tien Multialla. Kuva: Antti KortteinenÄhtäriläinen Antti Kortteinen kohtasi eilen aamupäivällä Keski-Suomessa Multialla kolmijalkaisen hirven. Siltä puuttui myös toinen korva.
”Tulin tietä pitkin autolla, mutkan takana seisoi hirvi tiellä. Hidastin ja otin pari kuvaa”, Kortteinen kertoo.
Kortteinen vilkaisi puhelintaan, joten hän ei nähnyt, miten hyvin hirvi liikkui. Metsätoimihenkilönä hän näkee hirviä usein.
”Ihme, että hirvi on säilynyt talven yli.”
Tulin tietä pitkin autolla, mutkan takana seisoi hirvi tiellä.
Erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta kertoo, että on hyvin epätavallista, että hirvellä on kolme jalkaa.
Syynä voi olla synnynäinen vika tai esimerkiksi onnettomuus.
Kyseessä on vuoden vanha vasa, Wikström arvioi kuvan nähtyään. Puuttuvaa jalkaa lukuun ottamatta eläin näyttää normaalilta, ei esimerkiksi poikkeuksellisen laihalta.
Tähän aikaan vuodesta lehmät synnyttävät uusia vasoja ja ovat potkaisseet viime kevään vasat omille teilleen, Wikström kertoo.
Ylivuotiset vasat ovat siis nyt omillaan, omaa elinpiiriään etsimässä.
Kesä- ja talvilaitumien välillä voi matkaa olla kymmeniä kilometrejä.
Kolmijalkaisella hirvellä ei ole kovin hyvät mahdollisuudet selviytyä pitkään, Wikström kertoo. Suurpetoalueella kolmijalkainen eläin jää helposti suden tai karhun saaliiksi.
Se joutuu tekemään muita hirviä enemmän töitä päästäkseen liikkumaan.
”Jos ei pysty liikkumaan kunnolla, ei ole mahdollisuuksia tai edellytyksiä selvitä.”
Hirvet liikkuvat yleensä laajoilla alueilla. Etelä-Suomessa ne liikkuvat vuoden mittaan keskimäärin 6 000 hehtaarin alueella. Keski-Suomessa hirvet liikkuvat 20 000 ja pohjoisessa 40 000 hehtaarin alueella parasta ravintoa etsiessään.
”Kesä- ja talvilaitumien välillä voi matkaa olla kymmeniä kilometrejä”, Wikström sanoo.
Hirvillä on laitumille siirtymisessä pitkät perinteet, jotka emot opettavat vasoille.
Viileä ja kostea kevät sopisi hirville parhaiten.
Hirvet ovat olleet talvella karkealla ravinnolla ja syöneet maanomistajan harmiksi esimerkiksi männyntaimia.
Tämä aika vuodesta on tärkeää hirville, kun alkaa vihertää, Wikström kertoo.
Hirven suosikkikasvi on pihlaja. Myös pajut maistuvat ja koivuakin hirvi syö. Kesällä maistuu esimerkiksi maitohorsma.
”Viileä ja kostea kevät sopisi hirville parhaiten, koska se tarkoittaa paljon korkealaatuista ravintoa ja pitkään”, Wikström kertoo.
Kuiva ja kuuma kevät tarkoittaa, että hirvien paino jää tavallista pienemmäksi. Se vaikuttaa myös ensi vuoden vasojen määrään.
Kolmijalkaisella hirvellä ei ole hyviä mahdollisuuksia selvitä. Kun metsästyskausi alkaa, Wikström toivoo, että se saadaan poistettua.
Torajyvämyrkytys
Torajyvämyrkytys eli ergotismi aiheuttaa hirvien ja valkohäntäpeurojen korvien tai korvan osien ja sorkkien irtoamista.
Kokonaista jalkaa se ei kuitenkaan vie, Mikael Wikström kertoo.
Torajyvät ovat heinäkasvin kukintoon muodostuneita pieniä, tummia sienirihmastopahkoja. Sienikasvi on yleistynyt rannikkoalueilla.
Ruokaviraston tiedotteen mukaan torajyvät sisältävät erilaisia torajyväalkaloideja (ergotalkaloideja), joilla on vaikutuksia verenkiertoon, ruoansulatuskanavaan, hermostoon ja lisääntymiselimiin.
Hirvieläimet saavat näitä aineita elimistöönsä niellessään torajyviä ravintokasvien mukana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
