Valtio kokeilee donitsihakkuita: Tuovat suojaa kanalinnuille

Pohjoismaisen riistakonferenssin osallistujat tutustuivat Metsähallituksen kehittämiin riistaeläimiä suosiviin donitsihakkuisiin
Rovaniemen Muurolassa kesäkuun alussa. Esittelijänä suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen. Kuva: Timo Lindholm

”Donitsihakkuut tuovat vaihtelua metsän rakenteeseen ja lisäävät monimuotoisuutta”, suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallituksesta selvittää. Hän esitteli hakkuita kansainväliselle riistaväelle, joka osallistui Pohjoismaiden riistakonferenssiin Rovaniemellä kesäkuun alussa.

Säästöpuuryhmässä saa olla tiheää kuusikkoa, joka tarjoaa suojaa esimerkiksi metsäkanalinnuille. Muutaman aarin kokoista tiheikköä ympäröimään jätetään kymmenen metriä leveä kaista. Puut hakataan niin, että oksat ja latvat puidaan kaistan ulkoreunalle.

Kenttäkerroksen kasvit saavat lisää valoa. Etenkin mustikan varvut ovat tärkeitä kanalintujen poikasille.

Säästöpuuryhmää ympäröivälle kaistalle kasvaa siemensyntyisiä taimia, mikä lisää metsän kerroksellisuutta-

Donitsihakkuut on suunniteltu erityisesti kuivahkojen tasaikäisten männiköiden monipuolistamiseen. Pohjois-Suomessa on runsaasti tasaikäisiä männiköitä 1950-luvun laajojen avohakkuiden seurauksena.

Metsähallitus harvensi Rovaniemen Muurolan lähellä sijaitsevan kohteen vuonna 2013. Se oli ensimmäinen alue, jossa donitsihakkuita kokeiltiin.

Nyt Metsähallitus hakee kokemuksia riistanhoidollisista harvennuksista Lapin ja Pohjanmaa–Kainuun alueella.

”Tarkoitus on hakata vuosittain muutama kohde tällä menetelmällä”, Karvonen kertoo.

Metsähallituksen tavoite on jättää yksi säästöpuuryhmän ja avoimen kaistan muodostama donitsi jokaista kahden hehtaarin aluetta kohti.