Ukkostutkija torppaa myytin: Ukkonen ei kierrä järveä tai välttele tiettyä paikkakuntaa

Ukkonen ei kierrä Suomen tuhansia järviä. Kuva: Kankaanpää Jaana

Uskomuksia ukkosen karttamista paikoista ja maastonmuodoista kuulee usein.

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila kuitenkin vakuuttaa, että ukkosrintamat eivät osaa kiertää esimerkiksi pientä mökkijärveä, tunturia tai kalliota.

"Vaikka järvillä ei ole suoranaisesti vaikutusta ukkosen kulkemaan reittiin, ne saattavat hillitä tai heikentää ilmamassaukkosen kehittymistä.”

”Ukkonen syntyy lämpimän ja kostean ilman kohotessa ylöspäin. Koska auringossa maa lämpenee nopeammin kuin järvi, ilmamassaukkonen ei välttämättä saa tarpeeksi voimaa salamoidakseen järven yläpuolella.”

”Järvenselän pitää kuitenkin olla kooltaan kilometrin luokkaa tai laajempi, jotta sillä olisi riittävän suuri vaikutus."

"Tyypillinen suomalainen mökkijärvi ei tällaiseen pysty, mutta muun muassa Päijänne on jo tarpeeksi kookas vaikuttaakseen ukkospilvien voimakkuuteen. Etenkin alkukesällä järvien hohkatessa vielä kevään kylmyyttä, hidasliikkeiset ukkospilvet saattavat heikentyä järvenselällä. Tällöinkään eivät ukkoset kuitenkaan kierrä järveä."

"Myös isoilla korkeuseroilla, kuten esimerkiksi Salpausselällä, voi olla vaikutusta ukkosen kehitykseen ja voimakkuuteen, sillä harju pakottaa ilman nousuliikkeeseen, joka edesauttaa ukkosen kehittymistä. Vasta yli kilometrin korkuiset vuoret vaikuttavat kuitenkin ilmavirtauksiin ja sitä kautta ukkosrintaman liikkeeseen", Laurila sanoo.

Tutkija kertoo saavansa usein puheluita, joissa ihmetellään sitä, miksi ukkonen ei koskaan eksy omalle paikkakunnalle. Tämän Terhi Laurila arvelee johtuvan sattumasta.

"Suomessa on lyhyt ukkoskausi, joten niitä ei välttämättä ehdi muodostua joka kunnassa kesän aikana. Suomalaiset ukkoset ovat yleensä varsin pienikokoisia, jolloin lähestyvä ukkospilvi harvoin osuu juuri siihen paikkaa, josta salamoita katsoo."

Suomessa ukonilmat voidaan jakaa syntytavaltaan kahteen tyyppiin: ilmamassaukkosiin ja rintamaukkosiin.

Ilmamassaukkoset voivat syntyä minne tahansa, kunhan vain olosuhteet ovat suotuisat. Tällaisen ukkospilven läpimitta voi olla vain kymmenen kilometriä.

Rintamaukkosissa nousuvirtausten pääasiallinen käyttövoima tulee ilmamassojen eroista.

Suomen oloissa rintamia muodostuu, kun pohjoisen kylmä, kuiva ja etelän lämmin, kostea ilmamassa joutuvat kosketuksiin.

Kun matalapaineiden reitti on sellainen, että lämpimän sektorin ilma kiertyy Suomeen Itä-Euroopan kautta, ovat edellytykset suotuisimmat voimakkaille ukkosille, koska ilmamassassa on paljon lämpöä ja kosteutta.

Rajuimmat rintamaukkoset tulevat kaakosta, koska siellä ilma on lämmintä ja kosteaa. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän siihen mahtuu kosteutta, joka on tärkeä tekijä ukkosen synnyssä.

Sekä ukkospäivien määrässä että salamatiheydessä on huomattavaa vuosittaista vaihtelua, kuten Suomen säässä yleensäkin. Joinakin vuosina ukkosia ja salamoita on runsaasti, toisina vähänlaisesti.