Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot ovat lisääntyneet Varsinais-Suomessa roimasti

Vaikka mehiläispesien ulkorakenteet säilyivät ehjinä, kakut niiden sisältä oli syöty tai muuten tuhottu. Kuva: Satu Nurmi

Suurpetojen eli susien, ilvesten, karhujen ja ahmojen aiheuttamia kotieläinvahinkoja oli Varsinais-Suomen alueella vuonna 2023 yhteensä 36, vuonna 2024 niitä oli 45 ja tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä jo 112.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen tiedotteen mukaan tämän vuoden aikana Varsinais-Suomessa sudet ovat aiheuttaneet 37 vahinkoa, karhut 36 ja ilvekset 36. Ahmojen aiheuttamilta vahingoilta on tähän mennessä vältytty. Yhteensä vahinkojen rahallinen arvo kohoaa jo lähes 100 000 euroon.

Aikaisempina vuosina Varsinais-Suomessa kotieläinvahinkoja ovat aiheuttaneet lähinnä sudet ja ilvekset, mutta nyt myös karhujen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet.

Karhujen tänä vuonna Varsinais-Suomessa aiheuttamista vahingoista kolme kohdistui hevosiin, viisi lampaisiin ja 21 mehiläisiin. Mehiläispesiä karhut ovat tuhonneet 31 000 euron edestä.

Riistakeskuksen arvion mukaan Varsinais-Suomessa on vain viitisen karhua, mutta ne liikkuvat laajalla alueella.

Yksi niistä teki tuhojaan Paimiossa Nurmen puutarhalla viime vappuna.

”Mehiläispesien ympärillä ei ollut aitoja, kun ei minulle tullut mieleenkään, että tänne voisi tulla karhu. Suden jälkiä olemme nähneet usein ja ilves on näkynyt pihakamerassa”, Nurmen puutarhalla toimiva yrittäjä Satu Nurmi kertoo tiedotteessa.

Vappuna pesissä ei vielä ollut hunajaa, mutta karhun vierailu tappoi pesässä olleet munat ja toukat, joten hunajasato jäi tältä vuodelta saamatta.

”Jos se olisi päässyt hunajan makuun, niin siitä olisi varmaan jäänyt meille pidempiaikainen ongelma, mutta nyt toivomme ja luotamme siihen, että se oli vain ohikulkumatkalla."

Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan tietyillä edellytyksillä. Tärkeintä on ottaa viipymättä yhteys vahinkopaikkakunnan maaseutupalveluihin, josta tullaan paikalle tekemään katselmointi. Mukaan kutsutaan aina myös petoyhdyshenkilö, jotta vahingon aiheuttajasta ei jää katselmuksella epäselvyyttä.

Katselmuksen perusteella laaditaan arviokirja vahingosta. Korvauksia maksetaan määritettyjen perusarvojen tai hoitokustannusten mukaan. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai laajentumisen.