Kesän rapusaaliista odotetaan lämpimän alkukesän perusteella hyvää. Kuva: Jaana Kankaanpää
Ravustus alkaa sunnuntaina – suurin pyydetty täplärapu ollut lähes 20-senttinen köriläs
Ravustuskausi käynnistyy jälleen 21. heinäkuuta kello 12. Etelä- ja Keski-Suomeen asiantuntijat ennustavat hyviä saalismääriä.
Täplärapu on saanut nimensä saksen hangassa olevasta vaaleasta laikusta. Kuva: Juho RahkonenRavustuskausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja jatkuu lokakuun loppuun. Ravustus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–69-vuotiailta kalastonhoitomaksun.
Kalatalouden keskusliiton mukaan maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin perusteella noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 prosenttia oli jokirapuja.
Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Ennätyskalarekisterin mukaan suurin Suomesta pyydetty rapu on ollut pituudeltaan 19,5 senttiä. Se pyydettiin Päijänteestä vuonna 2009.
Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa ja ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Saalismäärien uskotaan tänä vuonna olevan kuitenkin hyviä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Rapujen keittäminen
Lopetettaessa rapuja keittämällä, jokainen rapu lasketaan nopeasti yksitellen kiehuvaan veteen. Veden tulee pysyä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään veteen ja keitetään.
Tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi rapuja ei tule lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen.
Keitettävien rapujen tulee olla eläviä, koska kuolleina keitetyistä ravuista voi saada ruokamyrkytyksen. Keittoveden tulee kiehua koko ajan.
Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan.
Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli.
Rapumerrat tulee merkitä vähintään viisi senttiä pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla ja merrat tulee merkitä ravustajan nimellä sekä yhteystiedoilla.
Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi rapuja ei saa siirtää järvestä toiseen, eikä lyhytaikaisestikaan säilyttää muussa kuin pyyntivesistössään ilman paikallisen ely-keskuksen kalatalousyksikön lupaa.
Koska merrat ovat läheisessä kosketuksessa rapuihin, niiden huolellinen desinfiointi on tarpeen aina, jos mertoja on välttämätöntä siirtää järvestä toiseen.
Myös syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä.
Rapuja ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella.
Rapurutto on leväsienen aiheuttama tauti, joka voi tuhota jokirapukannan täydellisesti ja voi sairastuttaa myös täplärapuja. Ruokaviraston mukaan rapuruton aiheuttamia rapukuolemia todettiin ensimmäisen kerran Etelä-Euroopassa jo 1860-luvulla.
Suomeen rapurutto tuli vuonna 1893 Venäjän kautta. Rapurutto on aiheuttanut suuria tuhoja romahduttamalla alkuperäiset rapukannat miltei kaikkialla Euroopassa.
Maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että täplärapu on määritelty nykyisin haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.
Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin.
Rapuja ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Vesillä liikkuu vuosittain arviolta 100 000 ravustajaa. Jokiravulla ja täpläravulla on suuri merkitys sekä arvo Suomen sisävesien kalataloudessa. Vuosittainen täplärapusaalis on noin 3–4 miljoonaa ja jokirapusaalis 1–2 miljoonaa rapua.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
