Ennallistaminen voikin mennä läpi: Meppien mielipiteet jakavaan asetukseen haetaan nyt kompromissia

Keskustan Elsi Katainen jyrähti Brysselissä heinäpaalien takaa ennallistamisasetuksen kaatamisen puolesta. Samaan aikaan hänen RKP:läinen ryhmätoverinsa Nils Torvalds kiersi keräämässä tukea kompromissille, jolla esityksen läpimeno voitaisiin varmistaa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Ennallistamisasetuksesta sovitellaan kompromissia. Keskeisenä puuhamiehenä on keskusta-liberaalin Uudistuva Eurooppa -ryhmän europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP). Uudistuva Eurooppa on vaa’ankielenä äänestyksessä.

Tähän asti Uudistuva Eurooppa on luettu mukaan esityksen kaatajiin.

”Vasemmalla olevat ryhmät eli sosialistit ja demokraatit (143 jäsentä), vihreät (72) sekä vasemmisto (37) olisivat varmasti olleet taipuvaisia pääpiirteittäin hyväksymään komission lähtökohdat, mutta niillä ei ole enemmistöä”, Torvalds taustoittaa.

”Yritämme nyt löytää kompromisseja, jotka ottavat huomioon myös meiltä oikealla puolella olevia ryhmiä – kuten ennen kaikkea EPP.”

Komission ennallistamisasetus kerää kritiikkiä siksi, että se pyrkii yhdellä ratkaisulla kohentamaan kaikkien jäsenmaiden luontoa, vaikka se on kussakin maassa omanlaistaan.

Kompromissi jättäisikin yksityiskohtiin menevien ratkaisujen tekemisen jäsenmaille. Toisaalta puhujasta riippuen kompromissin sorvaaminen on nähty myös yrityksenä kiristää komission ehdotusta entisestään.

Komission ehdotus on tähän mennessä tyrmätty maatalous- ja kalastusvaliokunnissa. Ympäristövaliokunta äänestää kannastaan kesäkuun puolivälissä.

EU:n päätöksenteon erityispiirre on, että asetusehdotusta voidaan sorvata kaikissa käsittelyvaiheissa.

Metsänomistajien ääntä europarlamentin keskusteluun oli tuomassa myös keskustan Mauri Pekkarinen. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Suurin parlamenttiryhmä EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomuslaiset, ilmoitti viime viikolla, ettei se tule mukaan kompromissiin. Näin parlamentin 705 jäsenestä 177 EPP:läistä olisi lähtökohtaisesti kaatamassa ennallistamisasetuksen heinäkuun täysistunnossa.

Europarlamentissa ei kuitenkaan ole ryhmäkuria, ja tätä Torvalds kompromissihankkeellaan aikoo hyödyntää. Mikäli osa EPP:läisistäkin tukisi kompromissia, se voisi mennä läpi.

”Se on vähän nykäismäisesti sanoen 50–60”, Torvalds keventää.

Vihreiden Ville Niinistö toivoo, että ennallistamisasetus saataisiin nyt hyväksyttyä, koska hänen mukaansa asia tulee joka tapauksessa uudestaan vastaan.

”Ennallistamisasetus ei tuo Suomelle yhtään uutta tavoitetta – kaikkiin olemme jo sitoutuneet YK:n kautta. Asetus tuo vain aikataulun”, Niinistö täsmentää.

Hänelle ehdotuksen viilaaminen joustavammaksi sopii, sillä jäsenmailla olisi jo nykyesityksenkin mukaan mahdollisuus valita itse keinot tavoitteeseen pääsemiseksi.

Niinistö sanoo, että ennallistaminen on huono sanavalinta, ja häntä harmittaa, että Suomessa on jumiuduttu puhumaan vuoden 1952 tasosta.

”Kysymys on luontoarvojen vahvistamisesta, ei esimerkiksi taloudellisen käytön lopettamisesta. Vertailuvuosi 1952 on vain yksi viitearvo”, hän painottaa.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. Suomessa tärkeää on sisävesien kunnon parantaminen, jonka tarvetta ei ehkä ole vielä tarpeeksi ymmärretty.

Myös konservatiivien (ECR) parlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps) pitää tavoitetta sinänsä hyvänä.

”Silloin tehtiin virheitä, kun ojat vedettiin suoraan lampiin”, hän sanoo.

Syvät ja suorat ojat ovat kuljettaneet vuosikymmeniä maa-aineksia ja eloperäistä hakkuujätettä vesistöihin.

Niinistö arvioi, että karkeasti puolet ennallistamistoimista Suomessa liittyisi vesistöihin.

Ennallistamisen hintalappua Suomelle on pidetty korkeana. Luken arvion mukaan kustannukset voisivat olla puolen miljardin luokkaa vuodessa. EU:n keskiarvoilla laskettuna se on arvioitu lähes miljardiksi.

Näistä rahoista tulisivat korvaukset niille metsänomistajille, joiden maita ennallistamistoimet koskevat. Niitä voitaisiin maksaa esimerkiksi metkatukena.

EPP:n parlamentaarikko Henna Virkkunen näkisi mielellään, että komissio laatisi kokonaan uuden esityksen.

”Lainsäädäntötyö ei ole ollut tässä tapauksessa kovin hyvää, sillä esitys ei ota huomioon maiden erityispiirteitä, ja vaikutusten arviointi on jäänyt kokonaan tekemättä.”

MTK:n ja kumppanien mielenosoituksessa maaseutu tuotiin keskelle Brysseliä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Uudistuvan Euroopan ryhmään kuuluva keskustan Elsi Katainen on myös hylkäämisen kannalla. Hänen mukaansa poliittinen peli on nyt kovaa:

”Etenkin komissaari Timmermans on laittanut oman arvovaltansa peliin ennallistamisen läpi saamiseksi ja muun muassa kiristänyt maatalousvaliokuntaa, että mikäli parlamentti kaataa ennallistamisen, komissio ei anna viljelijöiden ja koko sektorin pitkään odottamaa esitystä uusista kasvinjalostustekniikoista.”

Kaatamisen kannalla ovat myös ECR (66 jäsentä) ja ID (62).