Ilmastonmuutos tuopohjoiseen uusia kalalajeja
Ahven, kiiski, särki ja säynävä valloittavat yhä pohjoisempia vesistöjä. Tutkijoiden mukaan syynä on ilmaston lämpeneminen.
”Kasvukauden pidentyminen parantaa erityisesti lämpimän veden ahvenkalojen elinmahdollisuuksia pohjoisen vesistöissä”, tutkija Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta sanoo.
Pohjoisessa puurajan alapuolella merkittävin kalalaji on siika. Etelästä hiipivät tulokaslajit vaikuttavat merkittävästi siian elinmahdollisuuksiin.
Kahilaisen johtama tutkijaryhmä selvittää ahvenen ja kiisken vuorovaikutusta siian kanssa. ”Kamppailuksi menee”, Kahilainen luonnehtii.
Ahven ja siika kilpailevat ravinnosta erityisesti rantavesissä. Kun ahven kasvaa isoksi, se alkaa syödä siianpoikasia.
Pohjoisten järvien rantavesiä hallitsevan pohjasiian elintilaa uhkaa myös kiiski. Se on yöaktiivinen ja erityisen tehokas pohjakala, tunnettu mätirosvo ja reipas lisääntymään.
Siika on tärkein kotitarvekala pohjoisessa. Siksi kiisken lisääntymistä ei katsota hyvällä pohjoisessa.
Kahilaisen mukaan ahvenkaan ei nauti pohjoisessa erityistä arvostusta ruokakalana.
Myös särki lisääntyi Muonion korkeudella. Särki kilpailee sameissa vesissä ahvenen kanssa ravinnosta.
Särjen ja siian vuorovaikutuksesta pohjoisessa ei tiedetä vielä tarpeeksi. Kahilaisen tutkimusryhmä paneutuu asiaan tänä kesänä.
Ilmastonmuutos tuo Pohjois-Lappiin asti uusia kalalajeja. Kahilaisen mukaan vanhat lajit eivät heti katoa, mutta tulevaisuudessa tulokaslajit voivat vallata tilaa myös nieriältä.
”Särkeä ja kiiskeä voidaan vähentää pyynnillä ja petokalojen määrää säätelemällä. Tulokaslajien vaikutukset vaativat pitkäjänteistä tutkimusta ja seurantaa”, Kahilainen korostaa.
Suomen Akatemian tutkijat pyrkivät saamaan kokonaiskäsityksen pohjoisen järvien tilanteesta. Työhön kuuluu muun muassa vesistöjen syvyyskäyrien sekä ravinto- ja pohjaeläinnäytteiden analysointi sekä koekalastukset.
Kahilaisen ryhmä on edennyt kenttätutkimuksissaan Kilpisjärveltä Muonioon. Kilpisjärven seudulla siian osuus kalastosta on noin 90 prosenttia, Muoniossa enää 5–10 prosenttia.
Kahilaisen mukaan Muonio on jo ahvenkalavaltaista. Erityisesti kiiski vie tilaa siialta.
Ahventa, kiiskeä, särkeä ja säynävää ei ole tähän mennessä ollut kaikkein kylmimmissä Lapin vesissä. Ilmaston ja vesien lämpeneminen edistää lajien työntymistä yhä pohjoisemmaksi.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
