152 hehtaarin metsäomaisuus, 105-vuotias sotaveteraani, akkusahat ja mönkijät – nämä Aarteen jutut kiinnostivat lukijoita viime vuonna

Jouni Ylätalon tilaan kuuluu 152 hehtaaria metsää. Tilansa metsien hoidosta hän vastaa pitkälti itse. Myös puukaupat hän kilpailuttaa itse ja tekee usein myös puukauppaa edeltävän maastosuunnittelun itse. Kuva: Hanne Manelius

Vuoden luetuin Aarre-juttu oli tarina kolmekymppisestä Jouni Ylätalosta, joka ryhtyi kotitilansa isännäksi 26-vuotiaana.

Vuonna 1564 perustettu Ylätalo on yksi Keski-Suomessa sijaitsevan Multian kunnan vanhimmista tiloista. Se on Jouni Ylätalon sukutila, ja hän on tilan kymmenes isäntä.

Isännäksi ryhtyminen ei nuorta miestä arveluttanut. Ensin hän puntaroi sitä, jäisikö asumaan tilalle vai hoituisivatko metsä- ja peltotyöt muualta käsin.

”Päätin jäädä. Olisi ollut jotenkin noloa, jos kukaan ei enää olisi asunut tilalla.”

Ehkä alussa ilmassa oli jonkinlaista kipuilua sen suhteen, ollaanko tässä sitoutumassa alta kolmekymppisenä yhteen paikkaan, Ylätalo miettii.

”Mutta enää ei ole. Vuosi vuodelta olen ylpeämpi tästä hommasta.”

Artikkeli viitasaarelaisesta Pekka Paanasesta oli vuoden toiseksi luetuin. Pitkän linjan metsäammattilainen korjaa puuta Sampo-Rosenlew HR46:lla.

Nelipyöräinen, seitsemänmetrisellä puomilla ja Kone-Ketosen 51-kokoluokan kouralla varustettu metsäkone painaa alle 10 tonnia. Vaikka alle kymmentonnisiin ja tätäkin kevyempiin metsäkoneisiin löytyy markkinoilta runsaasti vaihtoehtoja, metsissä niihin törmää harvemmin.

Paanasta työllistävät yksityiset metsänomistajat, jotka ovat tehneet hankintakaupan ensiharvennus- tai harvennusmetsästään. Päätehakkuut mies jättää suosiolla järeämmille koneille.

”Eipä niitä minulle juuri tarjotakaan. Toki, jos nyt jollain on ensiharvennuksen yhteydessä pienialainen päätehakkuu, niin sellaisen hoidan pois.”

Niin ikään paljon lukukertoja keräsi juttu, jossa selvitettiin, kannattaako hankintakaupan sijasta myydä koivikon harvennuspuut polttopuuksi. Aarteen toimittaja Teppo Kuittinen pestautui lappeenrantalaisen Harri Ristolaisen polttopuutalkoisiin apumieheksi.

Alkuvuodesta 2023 Ristolainen päätti tehdä harvennushakkuun kesämökin koivikkoon. Puuta siellä oli kuitenkin niin paljon, että sitä olisi tullut kesämökin polttopuuksi rajusti yli tarpeen.

Mies pyysi Stora Ensolta tarjouksen koivuista, jotka hän harventaisi hankintahakkuuna. Pystykaupasta hän ei edes pyytänyt tarjousta.

”Eihän hankintakaupalla rikastumaan olisi päässyt, mutta olisi siinä saanut sentään jotain. Siitä syntyi kuitenkin jatkoajatus, että entä jos tekisinkin koivut polttopuiksi ja myisin ne itse”, Ristolainen muistelee.

Kuinka paljon kahden miehen savotassa kertyi työtunteja ja polttopuuta, ja miten kannattava savotta se oli?

Aarteen jutut savotoiden veteraaneista ovat aina kiinnostaneet lukijoita. Viime vuonna Aarteella oli kunnia haastatella maanviljelijänä elämäntyönsä tehnyttä sotaveteraani Sauli Kaisa­mattia vanhoista savotta-ajoista.

Talvi- ja jatkosodasta haavoittumattomana selviytyneellä Kaisamatilla oli jutunteon hetkellä ikää kunnioitettavat 105 vuotta.

Kemijärveläinen Sauli Kaisamatti pestattiin metsätöihin ajan tavan mukaisesti jo 14 vuoden iässä, ja tämä ensimmäinen talvisavotta syöpyi hänen mieleensä elävästi.

”Se oli talvi 1932. Olin ensin jouluun asti Peräpohjolan kiertävässä maamieskoulussa Kemijärvellä. Kun joulu tuli, minähän päätin, että lähden Kalle-veljeni mukana Kemi-yhtiön savotalle Javarukselle Liskolan kämpälle, jossa asusti seitsemän hevosporukkaa”, Kaisamatti muistelee.

Viiden akkusahan kokeilu ja mönkijät olivat metsätyövälineitä ja -koneita käsittelevistä jutuista suosituimmat.

Akkusahakokeilussa edukseen erottui markkinoiden ainoa akkusaha, jossa on kytkin.

Mönkijöiden käyttöikää koskevassa jutussa koeajettiin neljä vuotta vanha Can-Am Outlander.

Aarteen päätoimittajan Mari Ikosen riistareseptit ovat suosittuja vuodesta toiseen. Viime vuoden halutuimmat reseptit ovat tässä: