Digitaalinen tietokanta kannustaa marjastukseen
Luonnonmarjat eivät enää edusta nappikauppaa. Tänä vuonna on eletty mustikoiden ja puolukoiden talteenotossa ennätysvuotta, jolloin metsämarjojen taloudellisen arvon lasketaan kipuavan 120 miljoonaan euroon.
”Ilman ulkomaisia poimijoita suomalaiselle marjateollisuudelle voitaisiin sanoa saman tien hyvästit. Suomalaiset poimivat nykyään marjansa enimmäkseen omaan laariin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) vanhempi tutkija Kauko Salo.
Tänä kesänä ja syksynä luonnonmarjoja kerättiin arviolta 64,5 miljoonaa kiloa, mikä on kuitenkin vain noin 13 prosenttia biologisesta sadosta.
Viidenneksen poimivat ulkomaiset työntekijät.
Kauko Salon vuonna 1997 aloittamasta marjojen ja sienien satotietokannasta kehitetään seuraavaksi digitaalista versiota, todellista kansallistietojärjestelmää, jos maa- ja metsätalousministeriö niin haluaa.
Ensi vuonna satotarkkailuun on tarkoitus kouluttaa 4H-yhdistysten nuoria.
”Digi-Masi-nimisellä tietokannalla tavoitellaan sitä, että marjojen talteenottoinnostus lisääntyisi muutaman prosenttiyksikön. Näin jopa 15 prosenttia marjoista olisi helposti saatavissa hyödyksi”, Salo visioi.
Petoeläinhavainnoista on jo oma Tassu-tietokantansa. Samaa mallia ajatellaan tulevina vuosina siirrettäväksi Salon johdolla marja- ja sienisatohavaintoihin.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
