Kortejärvi: Ajoittamalla metsätyöt oikein metsätalouden kannattavuus paranee

Männyn ja koivun taimet täytyy tilata ajoissa, jo ennen syksyllä tehtävää muokkausta, kirjoittaa Petri Kortejärvi.  Kuva: Johannes Wiehn

MT Metsä|Metsänhoito

29.5.202409:00

Kolumni

Petri Kortejärvi

Metsänomistajan maastokausi on hyvässä vauhdissa. Omalla työlistallani tekemistä on taas paljon. On mieluisia töitä kuten taimikon harvennusta. Saan suurta tyydytystä, kun pääsen muokkaamaan kuviosta tavoitteeni mukaisen ja kätten jälki näkyy konkreettisesti.

Kiireellisempää on silti istuttaminen, joka omasta mielestäni on yksitoikkoista puurtamista. Taimet kannattaa kuitenkin istuttaa heti kun se on mahdollista. Männyn kylvö tietysti kiilaa työlistalla aivan ensimmäiseksi.

Raivaussahatöistä varhaisperkauksen oikea ajoitus on tärkeämpää kuin taimikon harvennuksen, se menee siis edelle. Kyllin aikaisella varhaisperkauksella tulee samalla luotua paremmat edellytykset luontaisten männyntaimien nousulle sekapuuksi kuusentaimikkoon. Sama pätee rauduskoivuun. Kun varhaisperkaus tehdään neljäntenä tai jo kolmantena kasvukautena istutuksesta, luontaista koivua jää niittämättä mutta mättäillä olevat kuuset saavat tarvitsemansa etumatkan.

Talven jäljiltä metsät kannattaa kiertää läpi. Mikäli kuusia on kaatunut, ainakin Etelä-Suomessa kannattaa varmistaa, että tuoreet kuuset korjataan metsästä pinoon ja edelleen tehtaalle kesäkuun aikana. Kirjanpainajan runsastumista kannattaa pyrkiä rajoittamaan.

Kun tuulenkaatoja on niin vähän, että korjuun järjestäminen ei ole mahdollista, joutuu hikiseen urakkaan. Rungot kannattaa sahata irti kannosta, jos ammattitaitoa riittää. Kun juuriyhteys on katkaistu, puu kuivuu nopeammin ja on lyhyemmän aikaa kaarnakuoriaisille sopiva lisääntymisalusta. Kokemattoman sahurin pitää pysytellä erossa tuulenkaadoista, joissa voi olla vaarallisia jännitteitä.

Moottorisahatyötä jatketaan oksien karsinnalla. Tämän jälkeen tartutaan kuorimarautaan tai petkeleeseen ja poistetaan kuorta mahdollisimman paljon. Runkoa ei kannata tässä vaiheessa katkoa, vaan on parempi jättää reilusti vihreää latvaa haihduttamaan ja kuivattamaan runkoa.

Jos kesäkuussa on aikaa seurata tilannetta, kuorinnan voi jättää tekemättäkin, mikäli kirjanpainajan iskemiä ei runkoon ilmesty. Syyskesällä ja syksyllä kaatuneiden runkojen osalta voi hyvinkin riittää pelkkä kannosta irrottaminen ja puun kuivumisen varmistaminen.

Syyskesän töitä on metsänlannoitus, varsinkin kasvatuslannoitus. Omatoiminen levitys on nykyisin harvinaista, vaikka siinä saa työtunneilleen todennäköisesti parhaan tuoton. Levityksen osuus on hyvinkin puolet lannoituksen kokonaiskustannuksista. Valtaosa lannoituksista teetetään lentolevityksenä tai metsätraktorilla.

Kevätlevitys tietysti aikaistaa lannoituksen vaikutusta yhdellä kasvukaudella ainakin, jos levityksen jälkeen saadaan sadetta, mutta tutkimusten mukaan elo-syyskuussa tehty kasvatuslannoitus tuottaa kokonaisuutena suurimman kasvunlisäyksen.

Uudistamisen suunnittelu on työtä, jota ei kannata lykätä tulevaan talveen. Männyn ja koivun taimet seuraavalle keväälle myydään tyypillisesti loppuun jo edellisenä syksynä. Mikäli haluaa ensi keväänä viljellä muutakin kuin kuusta, taimitilaus täytyy tehdä ajoissa, jo ennen syksyllä tehtävää muokkausta. Maalajia ja peruskallion sijaintia joutuu usein arvioimaan jo ennen hakkuuta. Toivottavasti metsäalan toimijat lisäävät männyn- ja koivuntaimien ennakkotilauksiaan, jotta niitä riittäisi paremmin.

Mikäli uudistushakkuussa on ilmennyt laajasti juurikääpää, kannattaa harkita luontaista uudistamista rauduskoivulla. Jos tähän ryhtyy, laikutuksen tai äestyksen paras ajankohta on keskikesällä ennen koivun siementen kypsymistä.

Metsänomistajan ja varsinkin työssäkäyvän etämetsänomistajan kannattaa olla itselleen armollinen. Lomaa tarvitaan myös arkityöstä palautumiseen ja yhteiseen aikaan perheen kanssa.

Onneksi Suomessa on saatavilla laadukkaita metsäpalveluita. Metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi töiden oikea ajoitus on olennaista. Jos omat voimat ja aika eivät riitä, työt kannattaa teettää ammattilaisella.

Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.