Metsäkato vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista

Turvemaa raivaus pelloksi vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Kuva: Johannes Tervo

Rakentamisesta ja pellonraivauksesta johtuva metsäkato vaikeuttaa osaltaan Suomen ilmastotavoitteisiin pääsyä. Etenkin turvemaiden raivaus pelloksi on ilmastotavoitteille tuhoisaa.

Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha S. Niemelä muistuttaa, että Suomi on EU:n metsäisin maa. Siksi metsitysten vaikutus metsien kokonaisnieluun nähden ei nouse kovin suureksi.

"Metsäkadon vähentämisellä on silti merkitystä ilmastotavoitteiden kannalta myös meille. Vähintäänkin se on imagokysymys."

Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin. Käytännössä pelloiksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan turvemaiden metsäkadon vähentäminen on hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen.

Metsitys on vastaavasti kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.

Paine turvemaiden pellonraivaukseen tulee karjataloudesta. Tilat tarvitsevat peltopinta-alaa lannan levittämiseen.

"Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan. Lannasta voisi tuottaa esimerkiksi biokaasua", toteaa tutkimusprofessori Tuula Packalen.

Maatalousyrittäjiä voisi myös kannustaa yhteistyöhön jo olemassa olevien peltojen hyödyntämisessä ensisijaisesti kivennäismailla.

Maatalouden päästöjä voidaan pienentää maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteillä.

Merkittäviä vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa suuntaamalla lisätoimia nurmipeitteisen alan lisäämiseen turvemaapeltojen viljelyssä sekä säätösalaojittamalla niitä.

Porkkanan lisäksi tänään torstaina julkistettu selvitys väläyttelee myös kepin käyttöä.

Raportin mukaan metsien raivaamista pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla.

Luonnonvarakeskuksen toteuttama Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti löytyy täältä.