Pankkiirin kokemuksella on turha kommentoida politiikkaa

Mielipide

1.2.202010:00

Kolumni

Pekka Alarotu

Kaikkien alojen yliasiantuntija Björn Wahlroos kuvailee uusimmassa kirjassaan perustuslakivaliokuntaa nuorten edustajien keräilytarhaksi, jota kokeneet kansanedustajat karttavat.

Kahta viimeistä puheenjohtajaa hän vähättelee puolueissaan sivuraiteille joutuneiksi. Hän mainitsee Annika Lapintien (vas.) ja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) oikein nimeltä.

Wahlroos ylistää mennyttä aikaa, kun perustuslakivaliokunnalla oli 70 vuotta yhtämittaisesti kokoomuslainen juristi puheenjohtajana.

Wahlroos hallitsee varmasti keskuspankkien luoman mielikuvitusrahan keräilyn. Politiikassa hän on korkeintaan kehno sekoilija.

Varatuomari Lapintie ei ollut valintansa hetkellä kokematon ja sivuraiteella vaan kuudennen kauden edustaja ja ryhmänsä puheenjohtaja.

Varatuomari Ojala-Niemelä on neljännen kauden kansanedustaja ja ryhmänsä ylivoimaisesti kokenein juristi, kun Johannes Koskinen valittiin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Kokeneita kokoomuslaisia juristiedustajia ei ole, kun Ben Zyskowicz johdonmukaisesti kieltäytyy vastuunalaisimmista tehtävistä ja tyytyy kiekumaan salissa välihuutojen kunkkuna.

Kun joka vaaleissa 80 kansanedustajaa vaihtuu, valiokuntiin on otettava myös uutta verta.

Keskiverto peruslakivaliokunnan jäsen istuu lähes kymmenen vuoden kokemuksella. Nestorilla Jukka Gustafssonilla (sd.) on menossa 33. edustajavuosi.

Varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) joutuu temppelinharjalle, kun perustuslakivaliokunta sorvaa mietintöä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksesta.

Tuskin Häkkänen erehtyy luovuttamaan entisen oikeusministerin arvovaltaansa perussuomalaisten pyöritykseen. Kultasannoitettu tie kokoomuksen johtoon saattaisi mutkistua.

Toisen tohelon Ano Turtiaisen (ps.) tapaus ei kuulu perustuslakivaliokunnalle. Turtiainen riehaantui netissä laukalle ja nimitteli yhtä poliisia munattomaksi.

Voisiko oikeus tuomita kiistassa toimeenpantavaksi tasapelin? Niin hevosmiehet tekisivät.