Puheenjohtajuuskaudella puolustettava maataloutta

Suomalainen maatalous on käynyt läpi radikaalin rakennemuutoksen parin­kymmenen vuoden aikana. EU:n yhteinen maatalous­politiikka on tuonut mukanaan paljon byrokratiaa ja isommat tilakoot.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että 1 100 lypsykarjatilaa ja joka kymmenes viljatila lopettaa toimintansa seuraavan parin vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jopa kolmannes Suomen maatiloista lopettaisi toimintansa vuoteen 2025 mennessä.

Maatalouden osuus EU:n vuosien 2014–2020 budjetista oli noin 32 prosenttia. Neuvottelut uudesta rahoituskehyksestä ratkaistaan Suomen puheenjohtaja­kaudella syksyllä 2019.

Maataloustukia ollaan budjettiesityksessä leikkaamassa Suomen osalta jopa 420 miljoonaa euroa seitsemän vuoden kehyskauden aikana. Se vastaa noin yhden vuoden Suomen koko maataloustuloa.

Suomen tulevan hallituksen ja uusien meppien pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että erityisolomme huomioidaan. Suomalaisen ruuan puolustaminen on otettava yhdeksi kärkitavoitteeksi kaikilla päätöksenteon tasoilla puheenjohtajuuskaudellamme.

Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, sillä ei ole yhteistä ruokaturvaa. Siitä on pidettävä huolta kansallisesti.

Kotimainen ruuan­tuotanto on elintärkeää paitsi laadun ja turvallisuuden näkö­kulmasta myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Sari Essayahkansanedustaja (kd.)eurovaaliehdokas