Ympäristöön ja ilmastoon kannattaisi sijoittaa

Suomen Luonto -lehden päätoimittaja Jorma Laurila kirjoitti ennen viime kevään eduskuntavaaleja, että luonto- ja ympäristöjärjestöt olivat luonnehtineet silloista hallitusta historian ympäristökielteisimmäksi, ja että pahimmillaan päähallituspuolueiden asenteet ja teotkin ovat olleet sellaisia, että hyvinvointia syntyy vain louhimalla, hukuttamalla, hakkaamalla, pirstomalla ja ojittamalla Suomi.

Hän kehotti antamaan äänen luonnolle. Vaalit viestittivät halua muutokseen, mutta kestämättömän kehityksen vauhti on vain kiihtynyt.

Toimittaja Petri Kejonen kysyi elinkeinoministeri Jyri Häkämieheltä (kok) uuden hallituksen ohjelmaa tehtäessä, miten kestävyysvajeen kuristuksessa kuntien palvelut järjestetään. Häkämies vastasi, että kehitetään tietoteknisiä palveluja ja satsataan kaivosteollisuuteen. Ympäristönsuojelua tuetaan valtion varoin nyt prosentilla, teollisuutta yhdeksällä prosentilla.

Samoissa uutisissa vuoden lopussa, joissa kerrottiin Durbanin ilmastokokouksen laihoista tuloksista, kerrottiin kaivostoiminnan massiivisesta lisäämisestä Suomessa vuonna 2012. Talvivaaran kaivos on varoittava esimerkki ympäristövaikutuksista.

Seismologian instituutin sivulla ”Räjäytykset ja maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla” on joka arkipäivä kymmeniä punaisia ristejä merkkeinä räjäytyksistä, ja magnitudiarvot ovat nousemaan päin; yli kaksi yksikköä ei ole harvinainen luku. Räjäytykseen tarvitaan valtava määrä räjähdysaineita, kuljetuksia, poraamista ja latausta ja sen jälkeen paljon raskasta kuljetuskapasiteettia louheen poiskuljetukseen jonnekin, sadeveden huuhdeltavaksi, maata ja vesiä happamoittamaan.

Kuinka paljon kaikki kaivokset ja lisäksi maalämpöporaukset rasittavat ympäristöä ja lämmittävät ilmastoa. Mitä vaarallisia kaasuja vapautuu ilmaan? Miten vaikuttavat ympäri maata tehtävät malminetsintähankkeet, joissa porataan kilometrinsyvyisiä reikiä kilometrin välein, ja löydökset saadaan esiin sähkömagneettisen säteilyn avulla?

Sotateknologiassakin sähkömagnetiikka on käytössä; Libyan sodassa USA:n tiedetään käyttäneen sähkömagneettisia aseita. Suomen vähenevät puolustusmäärärahat eivät riittäne tällaisen teknologia kehittämiseen, mutta siviilisovelluksia tehdään kaiken aikaa. Olemme muun muassa peliteollisuuden kärkimaita.

Langattomien laitteiden tukiasemat lämmittävät kaikkialla. Niistä karkuunpääsevän lämmön määrä on huomattava. Ihmisen kohdekudoksen lämpötilan on todettu kohoavat jopa 0,2 astetta, mikä monien muiden vaikutusten kanssa on merkittävä fysiologinen ilmastonmuutos.

Mikroaaltouuneissa oli tarinan mukaan Amerikassa varoitus, että elävää kissaa ei saa kuivattaa uunissa. Nyt kuitenkin olemme kaikki koko ajan kuin mikroaaltouunissa, ja tehoja lisätään kaiken aikaa.

Tukiasemien arvioitiin pari vuotta sitten tarvitsevan sähköä yhden ydinvoimalallisen. Sähkökentistä ja mikroaalloista hälyttävät ihmiset ovat tunteneet olonsa paremmaksi muutettuaan selektiivi-ikkunalliseen taloon, mutta langattomia yhteyksiä käyttävät ovat valittaneet huonoista kentistä. Operaattorit ovat lisänneet tukiasemia ja kenttävahvuuksia.

Kun kolme operaattoriryhmää kilpailee kenttien voimakkuudella, kasvavat paitsi sähköntarve ja päästöt, myös sähkömagneettisesta säteilystä johtuvat terveys- ym. ongelmat.

Tehokkaan 4G -verkon asentaminen pahentaa elinolosuhteita huomattavasti lisää.

Kuka on vastuussa tämän toiminnan seurauksista?

Elinympäristöjen saattaminen takaisin ergonomiseksi on keino lisätä hyvinvointia. Ympäristösairauksien lääkitseminen ja hoitaminen muilla keinoilla on kallista taloudellisesti, ympäristöllisesti ja inhimillisesti.