Älä mene toisen iholle, jos se satuttaa
23.11.201601:00
Olin noin kymmenvuotias, kun näin Lapin-lomalla matkamuistoliikkeessä värikkään lakin. Se oli kaunein lakki, jonka olin ikinä nähnyt.
Seuraavalla viikolla kuljin ylpeänä kouluun neljäntuulenlakki päässä. Sain kuitenkin kokea koulumaailman kataluuden, kun lakki revittiin päästäni ja kiusaajat alkoivat heitellä sitä toinen toiselle.
Lakki jäi vähälle käytölle, sillä valtavirrasta poikkeava vaate herätti ihailun sijaan ivaa.
Kymmenvuotiaana en tiennyt, että samalla kun minua kiusattiin, tulin kiusanneeksi Euroopan unionin alueen ainoaa alkuperäiskansaa.
Saamelaiset antavat herkästi palautetta saamenpukua muistuttavien asujen käytöstä.
Vuonna 2014 alppihiihtäjä Tanja Poutiainen juhli uransa päättymistä kiskaisemalla halvalta saamenpuvun mukaelmalta näyttävän asun hiihtopuvun päälle.
Poutiainen halusi vain korostaa, että on kotoisin Lapista ja ylpeä siitä.
Sympaattisen urheilijan ryöpytys tuntui kohtuuttomalta. Olihan asu mauton, mutta hän tarkoitti hyvää. Poutiainen pahoitteli. Saamelaisista jäi kuva mielensäpahoittajakansana.
Poutiaisen jälkeen alkoi tulla esiin uusia tapauksia. Missi Carola Miller pukeutui vajaa vuosi sitten epäaitoon saamenpukuun Miss Maailma -kilpailussa.
Sama tarina: Pahoittelut, tarkoitin hyvää. Siinä vaiheessa turhauduin itsekin. Eikö mitään ole opittu? Ovatko missi ja hänen esikuntansa eläneet säkissä?
Vuoden saamelaiseksi 2015 valittu inarilainen opettaja Outi Länsman avasi Linnan juhlissa syitä, miksi heidän kulttuurinsa piirteiden omiminen tuntuu niin pahalta.
"Saamenpuku on paljon muutakin kuin pelkkä asu. Se on hyvin henkilökohtainen, melkein kuin toinen iho", hän sanoi Ylen haastattelussa.
Saamenpuku eli gákti kertoo kantajansa kotiseudun, suvun ja siviilisäädyn.
"Saamelaiset eivät rakenna monumentteja. Puku on yksi harvoja saamelaisuuden symboleja", Helsingin Sanomien haastattelema saamelaisaktivisti Jenni Laiti kuvasi.
Saamelaisia hiertää erityisesti, että heidän kulttuurinsa kelpaa kyllä markkinointimateriaaliksi, mutta historialliset seikat suomalaistamispyrkimyksineen sivuutetaan.
Alkuperäiskansan vaiheita Lapissa pitäisi opettaa nykyistä laajemmin kouluissa.
Omilta kouluajoilta muistan, että saamen kielistä puhuttiin äidinkielen tunnilla. Historian tunneilla aihetta ei käsitelty.
Lapin matkailu on kovassa nosteessa. Turisteja virtaa Kiinasta. Saamelaiskulttuuri myy.
Sen vuoksi maakunnan vetovoimaa edistävä House of Lapland pyysi Saamelaiskäräjiltä ohjeistusta saamelaiskulttuuria esittävien kuvien käytöstä.
Ohjeistuksen mukaan puvun kantajan tulee olla saamelainen, jos henkilöllä on kuvassa saamenpuku päällään. Lisäksi puvun pitää olla aito ja puettu oikein. Esimerkiksi nainen ei voi kantaa miehille kuuluvaa neljäntuulenlakkia.
Saamelaisten informatiiviset ulostulot lisäävät valtaväestön ymmärrystä.
Helsingin Kiasmassa pyörii videotaideteos, jossa naiset pyörittävät pyllyä saamenpukua muistuttava takki yllään.
Taiteilijan mukaan teos ei kerro saamelaisuudesta. Ei varmasti kerrokaan, mutta se kertoo taitelijan ja museon huonosta harkinnasta.
Tiedämme, että saamenpuvun väärinkäyttö satuttaa. Miksi siis satuttaisimme toisia tahallaan?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
