Pieni vihreä haastaja

Thaimaalainen hernekeitto (vas.), lohi-hernekeitto ja tomaattinen hernekeitto. 

Erja Laine nauttii uudesta roolistaan elintarvikeyrittäjänä. Hän myy tuotteita myös suoraan tilalta. 

Maa-artisokka-hernekeitto saa vahvistusta pekonista ja savukinkusta. 

Harri ja Erja Laine viljelevät Arolan tilaa Pornaisissa. Jo 1990-luvulta lähtien luomutilan vuorottelukasvina on ollut herne. Muutama vuosi sitten Laineet alkoivat miettiä, että herneestä voisi olla muuhunkin kuin vain rekalla poisvietäväksi bulkiksi.

Erja on työskennellyt osan viikkoa kotipalveluyrittäjänä kodin ulkopuolella, mutta halusi itselleen työpaikan omaan kotiin. Olisiko herneissä vastaus?

Pihapiirissä oli vanha, hyväkuntoinen sikala Harrin vanhempien ajoilta. Siitä voisi remontoida tuotantotilat, Laineet suunnittelivat.

Erja lähti Sammon Takojat -kurssille saamaan lisäoppia yrittäjyydestä. Pohjana olivat opinnot Viikistä, maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Pariskunta alkoi tyhjentää sikalaa romuista ja rotanpesistä neljä vuotta sitten. Uusien tilojen rakentaminen kesti pari vuotta, ja viime keväänä tilat saivat Eviran ja terveystarkastajien hyväksynnät.

Kaikki ei tosin sujunut kuin elokuvissa.

”Vaati lukuisia puheluita pyytää, että missä se valvonta viipyy. Kun se lopulta puolen vuoden päästä tuli, niin meiltä pyydettiin pari täydennystä. Laitoin ne heti, mutta paperit hukkuivat jonnekin. Sitten puuttui kaupparekisteriote, lähetin sen, ja taas meni kuukausi. Kun syksyllä pantiin paperit, niin huhtikuussa tuli alkutarkastus”, Harri Laine kertaa takkuista toimintaa.

Opetus oli, että aina kannattaa heti soittaa perään, että nyt ne paperit ovat siellä.

Rakentamiseen Laineet hakivat neuvoa ProAgriasta, ja terveystarkastajalta he saivat hyviä vinkkejä. Lopullisen suunnitelman he tekivät kuitenkin itse.

Joitakin asioita tekisi nyt toisin, mutta: ”Kun on itte suunnitellut, niin itteä saa syyttää”, isäntä virnistää nyt, kun kaikki on valmista ja toimivaa.

Arolan tilalla herneala on vaihdellut kymmenestä kolmeenkymmeneen hehtaariin. Viljelykierrossa viljan kanssa on myös härkäpapua ja soijaa.

Herneestä tulee satoa muutamasta sadasta kilosta jopa neljään tonniin. Viime vuosien keskisato on ollut 2,5 tonnia hehtaarilta.

”Koskaan ei tiedä, milloin syystä tai toisesta kato iskee. Siksi aina olisi oltava vähintään vuoden varmuusvarasto. Heikkoa laatua ei voi jalostaa”, Harri tietää.

Nykyisessä systeemissä raaka-aineet eli herneet ja härkäpavut tuodaan viljankuivaamolta varastoon, missä ne lajitellaan pariin kertaan ja kunnostetaan 500–1 000 kilon suursäkkeihin. Myytäviä tuotteita tehdään säkki kerrallaan eli kuoritaan herneet ja pavut. Kuorinnassa herne puolittuu, jolloin saadaan ensimmäinen tuote, puolikas herne.

Rouhimalla syntyvät hernerouhe ja -jauho, vihreä ja keltainen, sen mukaan, kumpi herne on kyseessä. Härkäpavut pakataan kuorittuina.

Laineet ovat investoineet laadukkaisiin koneisiin. Oppia on käyty hakemassa ulkomaita myöten. Oppirahat oli tosin maksettava koneissakin.

”Aluksi ostettiin mylly kiinalaisesta verkkokaupasta Alibabasta. Palvelu oli täydellistä, kielitaitoiset nuoret sihteerit soittivat takaisin, mutta laite ei täyttänyt vaatimuksia. Keski-Euroopasta löysimme laadukkaat kuorimakoneet, lajittelijat ja myllyt”, Harri kertoo.

Oman työn osuus on koko ajan ollut suuri ja Harrin maahantuontiyrityksen ja maatilan tuottoja on käytetty investointeihin, joten lainaa ei ole tarvinnut juurikaan ottaa.

”Olemme investoineet Erjan työpaikkaan. Palkokasvit ovat nyt trendikkäitä ja uusia yrittäjiä tulee, mutta se vain tukee tätä, kun ihmiset oppivat tuntemaan ja käyttämään palkokasveja.”

Yrityksen nimeä Papuset & Jyväset pohdittiin pitkään. Pakkaus- ja tuotesuunnitteluun Erja sai apua sammontakojista, sillä yksi kurssilainen oli Suomen Pienyrittäjäin mainostoimistosta. Hänen kauttaan hoitui yritykselle nettisivut ja pakkaussuunnittelu.

Tuotteet ovat luomua. Siitäkin Harrilla on sanansa sanottavana.

”Luomua on pidetty niin arvossaan, että heikkoudet on annettu anteeksi. Ei niin saa olla. Luomun on oltava vähintään yhtä hyvää, ellei parempaa kuin tavanomaisesti tuotetun.”

Niinpä viime kesän hernesadosta suurin osa meni rehuksi, kun puintiaikainen sade heikensi laadun. Onneksi oli varmuusvarasto.

Gluteenittomuutta tuotteille ei voi taata, sillä herneet ja pavut puidaan ja kuivataan samoilla koneilla kuin vilja. Aina on mahdollisuus, että joku jyvä eksyy joskus väärään paikkaan.

Erja Laine on innostunut palkokasvien jatkojalostuksesta. Ravitsemustiedettäkin opiskelleena hänestä on ollut mielenkiintoista, millaisia asioita matkalla herneyrittäjäksi on tullut esiin.

Erityisesti Erja on nauttinut uusien ruokien kokeilusta. Perheen miesväki välillä toppuuttelee, kun herneruokia on tarjolla viisi päivää perätysten. Siihenkin Erja on keksinyt keinot.

”Keltaisesta herneestä voi tehdä muun muassa hernemuusia, joka menee perunamuusista kuin väärä raha. Eikä mausteisissa ruuissa hernettä välttämättä huomaa.”

Yritys tuottaa vain hyvin säilyviä kuivatuotteita. Jatkossa tarkoitus on tehdä myös nopeasti valmistettavia keittoaineksia eli lisätä herneitten sekaan kuivatut juurekset ja mausteet.

Laineet ovat huomanneet, että yrittäjän päivät venyvät herkästi. Pitää miettiä, mikä on etusijalla.

”Tekniikkakaan ei aina toimi niin kuin toivoo. Nyt pitäisi saada härkäpavut lähtemään, mutta traktori on jäässä kuivurilla eikä sillä pääse hakemaan papuja.”

Elintarvikejalostajaksi ryhtyminen on opettanut, että tietoa on osattava hakea joka vaiheessa. Tilan luonne on muuttunut: tuotteita myydään myös suoraan ja tilalla on järjestetty muun muassa hernekeittomaistatuksia.

Aikaa menee paljon enemmän kuin pelkässä viljelyssä, ja haasteena on saada työstä muutakin kuin työniloa.

”Mutta mielenkiintoista tämä on.”

Harri Laine muistuttaa, että pitää olla useita perusteita, miksi juuri meidän kannattaa olla markkinoilla.

Laineet listasivat yrityksensä lisäarvoiksi, että herne on kuorittua ja siksi nopeasti kypsyvää ja monipuolista ruuanlaitossa, se on luomua ja lähiruokaa ja tila sijaitsee hyvien yhteyksien päässä keskeisellä paikalla Uudellamaalla.

Lisäarvoa tuo sekin, että herneitä ja papuja käytetään maailmalla paljon, miksei siis Suomessakin, etenkin kun kotimaisesta proteiinista on kysyntää.

”Mutta se edellyttää, että herneestä saa helposti tehtyä jotain.”

Erja Laine on vaikuttunut herneen monipuolisuudesta. Hernerokkakin voi olla paljon muuta kuin sinapilla ja meiramilla maustettu soppa.

”Kansainvälisempää ruokaa kuin hernekeitto ei ole”, Erja väittää.

Erja on valmistanut Kantria varten neljänlaista hernekeittoa.

Kalahernekeitossa maistuu tilli, tomaattisen keiton voi tarjota kylmänäkin, thaimaalainen saa tulisuutensa chilistä ja maa-artisokka-hernekeitto lämmittää pehmeällä maullaan.

”Yrittäjyydessä on aina omat ilonsa. Olisi hyvä, että olisi laajat suhteet, mikä tuo tällaiselle erakkosielulle omat haasteensa. Mutta on ihanaa, kun saa suunnitella ja toteuttaa ideoitaan. ”, Erja hymyilee hernekeittokattiloita hämmentäessään.

4 hengelle

1,5 dl kuivattuja puolikkaita herneitä huuhdeltuna ja valutettuna

1 sipuli

8 tomaattia kaltattuna (tai 1 pkt tomaattimurskaa)

1 prk tomaattipyreetä

1/2 pkt Koskenlaskija-sulatejuustoa

2 kasvisliemikuutiota

noin 7 dl vettä

mustapippuria, basilikaa, oreganoa, chiliä ja persiljaa maun mukaan

Kuullota hienonnettu sipuli öljytilkassa kattilassa. Lisää huuhdellut herneet ja vesi. Kuumenna keitto kiehuvaksi, kypsennä noin puoli tuntia.

Lisää joukkoon kaltatut, paloitellut tomaatit (minuutiksi kiehuvaan veteen, sitten kylmän veden alle, jolloin kuoret irtoavat) tai valmis tomaattimurska sekä liemikuutiot. Hauduta keittoa kannen alla miedolla lämmöllä vielä 15–30 minuuttia, kunnes herneet ovat pehmeitä.

Lisää tomaattipyree sekä sulatejuusto. Anna keiton kypsyä vielä hetki, soseuta ja mausta.

60 g pekonia

300 g kuorittuja maa-artisokkia

2 porkkanaa

pala purjoa

puolikas sipuli

1 valkosipulin kynsi

2 tl paprikajauhetta

(n. 300 g savukinkkusuikaleita)

1,2–1,5 l kanalientä

300 g puolikkaita herneitä

rouhittua mustapippuria

noin 1 dl kermaa

2 rkl omenaviinietikkaa

Suikaloi pekoni ja ruskista pannulla. Kaada rapeaksi kypsynyt pekoni pannulta paperipyyhkeen päälle valumaan.

Viipaloi maa-artisokat ja porkkanat ja hienonna purjo ja sipuli ja lisää pannulle. Kypsennä kasviksia noin 5 minuuttia.

Lisää murskattu valkosipulinkynsi, paprikajauhe ja halutessasi lihasuikaleet. Kääntele ja kypsennä vielä hetki.

Lisää joukkoon puolikkaat huuhdellut herneet ja 1,2 litraa kanalientä. Kiehauta keitto ja anna sen kypsyä miedolla lämmöllä noin 45 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää nestettä tarvittaessa.

Kun herneet alkavat soseutua, lisää kerma ja viinietikka ja kuumenna keitto uudelleen. Ripottele tarjolle tuotaessa keiton pinnalle paistettuja pekonisuikaleita sekä rouhittua mustapippuria.

4 hengelle

2 dl kuivattuja puolikaita herneitä huuhdeltuna ja valutettuna

3 porkkanaa

1 paprika

4 dl vettä

pari kevätsipulia

3 valkosipulinkynttä

1/3 osaa chiliä

korianteria kourallinen tai pari

1 lime

4—5 kaffirlimen lehteä

1 purkki kookosmaitoa

3—4 tl punaista currytahnaa

2 rkl kalakastiketta

maun mukaan hunajaa ja suolaa

Kuullota kattilassa öljytilkassa pieniksi paloitellut valkosipulit, chili sekä currytahna. Lisää huuhdellut herneenpuolikkaat ja noin 4 dl vettä.

Noin 20 minuutin kuluttua lisää viipaloidut porkkanat, paloiteltu paprika ja ohuiksi suikaleiksi leikatut kaffirlimen lehdet. Anna keiton kiehua, kunnes herneet ja porkkanat alkavat pehmetä (noin 40 minuuttia).

Lisää keittämisen loppupuolella kookosmaito, anna kiehua hetki.

Lopuksi lisää silputtu korianteri, limen mehu, kalakastike, silputut kevätsipulit. Ota keitto pois liedeltä, etteivät yrttien maut katoa. Testaa maku, lisää halutessasi hunajaa tai suolaa.

4 hengelle

2,5 dl puolikkaita herneitä

1 iso porkkana viipaloituna

2 sellerin vartta viipaloituna tai pala juuriselleriä kuutioituna

1 keskikokoinen sipuli

250 g lämminsavukirjolohta

1—2 rkl sitruunamehua

tilliä hienonnettuna

suolaa ja sitruunapippuria maun mukaan

noin 1,2 l vettä

Lisää kattilaan huuhdellut ja valutetut herneet, vesi, porkkana, selleri ja sipuli kattilassa, kuumenna kiehuvaksi. Alenna lämpöä ja anna keiton kypsyä miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia, välillä sekoittaen. Lisää vettä tarvittaessa.

Kun herneet alkavat olla pehmeitä ja soseutua, lisää sitruunamehu ja puolet lohesta. Anna keiton kypsyä vielä noin 5 minuuttia. Maista keittoa ja lisää suolaa ja sitruunapippuria maun mukaan. Lisää loppu lohesta keiton pinnalle tarjolle tuotaessa.