Aapismiehen elämä ja teot
Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan syntymästä tulee kuluneeksi viisisataa vuotta tänä vuonna, tai ensi vuonna, tai ehkä vasta myöhemmin. Agricola syntyi Pernajassa vuosien 1508–1512 välillä. Tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä.
Joka tapauksessa suuren suomalaisen elämään kannattaa tutustua. Sen voi tehdä vaikkapa Postimuseon näyttelyssä Mikael Agricola – sanojensa mittainen mies. Näyttely valottaa suomalaisen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän erilaisia elämänvaiheita lapsuusajoista lähtien.
Museossa on tyytyväisyystakuu. Jollei museovieras ole tyytyväinen näkemäänsä, niin museo hyvittää pääsymaksun.
Näyttely koostuu kuvataitelija Jaakko Karjulan kuvituksesta sekä niihin liittyvistä teksteistä. Näyttelyn on tuottanut Aboa Vetus & Ars Nova museo Turusta. Postimuseo on täydentänyt näyttelyä Mikael Agricolasta julkaistuilla postimerkeillä, vanhoilla aapisilla sekä lukemisaiheisilla postikorteilla.
Agricola tunnetaan useista käännöstöistään ja kirjoistaan, tärkeimpinä niistä Uusi testamentti ja aapinen.
Vaikka Agricolan elämäntyötä arvotetaan nyt, kaikki aikalaiset eivät sitä ymmärtäneet. Rukouskirjan (ilm. 1544) runossa Agricola kuitenkin puolustautuu sanoen: ”Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika”.
Mikael Agricola – sanojensa mittainen mies 17.2.2008 asti. Postimuseo, Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H. Museo on avoinna ma–pe 9–18, la–su 11–16. Pääsymaksu on 4 ja 3 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
