Suhtautumisen ydinvoimaan täytyy muuttua – sähkön kysyntä kaksinkertaistuu seuraavan 30 vuoden aikana ja nyt on aika toimia

Eikö investointeja energiatulevaisuuden ja resilienssin varmistamiseksi pitäisi vauhdittaa EU:ssa, kun rajoillamme käydään sotaa?

Kunnianhimon tason nostamisen ilmastonmuutoksen torjumisessa on oltava osa Euroopan strategiaa ja energia-autonomiaa, joka korostuu, kun Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on pakottanut eurooppalaiset ajattelemaan energia-asioista uudella tavalla.

Venäjän laittomien toimien vuoksi unionin kansalaiset ja teollisuus joutuvat kärsimään korkeasta ja epävakaasta energian hinnasta. Jos EU haluaa pysyä tavoitteessaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja samaan aikaan turvata huoltovarmuutensa, suhtautumisemme ydinenergiaan täytyy muuttua.

Teollisuuden ja yhteiskunnan energiantarpeiden tyydyttäminen ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2050 edellyttävät suuria määriä vähähiilistä sähköä ja vähähiilistä vetyä.

Sähkön kysyntä kaksinkertaistuu seuraavan 30 vuoden aikana ja nyt on aika toimia. Ydinvoima vähähiilisen perussähköntuotannon lähteenä on oleellinen osa energiapalettia ja sen avulla EU:n ei tarvitse turvautua tuontienergian käyttöön suuressa mittaluokassa.

Ratkaisuja ydinenergian käyttöön liittyviin haasteisiin kehitetään koko ajan. Teknologia, jota esimerkiksi lääketieteen ja teollisuuden tuottamaan radioaktiivisen jätteen käsittelyyn tarvitaan, on jo saatavilla. Korkea-aktiiviselle jätteelle suunniteltuja geologisia loppusijoitustiloja pidetään nykytietämyksen valossa sopivana ja turvallisena ratkaisuna, ja niiden rakentamiseen on jo olemassa teknologiaa.

Eurooppa tarvitsee myös realistisen strategian vedyn tuotannolle, jonka ei pidä tukeutua vahvasti tuontiin. Euroopan on lisättävä valmiuttaan tuottaa vähähiilistä vetyä ja luotava asianmukaiset puitteet ydinenergialla tuotetun vedyn kehitykselle.

Ensimmäinen askel sisältyy jo taksonomian täydentävään delegoituun säädökseen, jossa asetetaan kriteerit uusien ydinvoimaloiden rakentamiselle ja turvalliselle käytölle, mukaan lukien vedyn tuotantoa varten. Tämä tekee vetyekosysteemin käyttöönotosta realistisempaa sekä laajuudeltaan että ajallisesti.

Edellä mainitun perusteella toteamme, että ydinvoiman sisällyttäminen EU:n taksonomiaan on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tuontienergiasta riippuvuuden vähentämiseksi.

Bulgarian energiaministeri Alexander Nikolov

Tšekin teollisuus- ja kauppaministeri Jozef Síkela

Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä

Ranskan energiamurroksen ministeri Agnès Pannier-Runacher

Unkarin innovaatio- ja teknologiaministeri László Palkovics

Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri Anna Moskwa

Romanian energiaministeri, Virgil Popescu

Slovakian varapääministeri ja talousministeri Richard Sulík

Kroatian elinkeino- ja kestävän kehityksen ministeri Davor Filipović

Slovenian infrastruktuuriministeri Bojan Kumer