Työurien pidennys on mahdollista

Eläketurvakeskus on julkaissut tuoreen tutkimuksen eläkkeiden kehityksestä pitkällä aikavälillä ja sen alkuperäisversiossa ei sinänsä ole kritisoitavaa. Media kuitenkin esittelee tutkimusta hyvin tarkoitushakuisesti ja sanomalehtien jutuista saa sen kuvan, että eläkkeiden ostovoima olisi kehittynyt hyvin. Päinvastoin tutkimus tuo esiin leikatun indeksin eläketuloa heikentävän vaikutuksen, sen voi lukea Eläketurvakeskuksen sivuilta.

Tutkimuksessa ja sanomalehtien kirjoituksissa jätetään huomioimatta eläkeläisten korkeampi verotus joka nakertaa ostovoimaa reippaasti. Keskimääräistä eläke, siis jälkipalkkaa ansaitseva, maksaa kuutisen prosenttia enemmän veroa kuin vastaavasta työpalkasta.

Alkuperäisen työeläkesopimuksen mukaan eläke ansaitaan työstä työuran aikana ja se on siis rinnastettavissa työpalkkaan ja sillä on perustuslain omaisuuden suoja.

Selitykset siitä, että työssä käyvä maksaa työeläkemaksua juuri tuon erotuksen verran ja käteen jäävä raha on siis yhtä suuri, ei ole kestävä. Työeläkeläiset ovat aikanaan jo maksaneet työeläkemaksunsa ja kaiken lisäksi se korkeamman eläkeveron erotus ohjautuu verottajalle, ei työeläkelaitosten kassoille.

Kirjoitukset petaavat mielialoja kolmanteen eläkeleikkaukseen joka ei kuitenkaan ole tarpeen jos työuria pidennetään. Oma sukupolveni meni töihin jo 15 vuoden ikäisenä ja työurat olivatkin sitten keskimäärin 45 vuotta, siihen ei nykymenolla päästä, mutta se on hyvä muistaa. Matti Vanhasen rohkeasti esille ottama työurien pidentäminen tulee ajankohtaiseksi kun työtä on enemmän tarjolla. Omakohtaisten kokemuksien mukaan nykyisiä työuria voidaan pidentää molemmista päistä.