Melan vastaus luopumistukikeskusteluun

Veli-Matti Ahlqvist halusi kirjoituksessaan julkista keskustelua luopumistukiasioiden käsittelystä Melassa (MT 15.7.). Ahlqvistin kirjoituksen taustalla olivat hänen omat havaintonsa reilun puolen vuoden ajalta.

Melan puolesta totean, että keskustelu on aina hyväksi ja omalta osaltani arvostan erityisesti sitä, että uskalsit ja halusit kirjoittaa vaikeastakin asiasta omalla nimelläsi.

Eräistä asiayhteyksistä tunnistin tarkoittamasi tapauksen ja olen ollut mukana sen käsittelyssä. Salassapitosäännöksistä johtuen en kuitenkaan voi – enkä edes halua – käydä siihen liittyvää keskustelua muiden kuin asianosaisten itsensä kanssa. Myös asianosaisten kanssa keskustelu käydään kahden kesken, ei lehtien palstoilla.

Kerron yleisellä tasolla jatkajan asumisvelvoitteesta, joka on yksi edellytys, että luopumistuen maksaminen voidaan aloittaa. Tämä asia nousee aina ajoittain esille ja uskon, että keskustelua seurataan erityisen tarkasti.

Luopumistuen maksun alkaminen edellyttää jatkajan osalta, että hän täyttää sekä asumista että viljelyä koskevat velvoitteet. Kyseessä on siis kaksi eri edellytystä, joiden molempien tulee täyttyä. Vaikka luovutuksensaaja hoitaisi tilan ja täyttäisi sitoumuksen edellytykset tältä osin mallikelpoisesti, ei luopumistuen maksamista voida aloittaa ennen kuin hän täyttää myös asumista koskeva edellytyksen.

Asumisvaatimus täyttyy, kun jatkaja asuu viljelmällä tai sellaisella etäisyydellä, että hän voi vastata maatalouden harjoittamisesta ja osallistua maatilan töihin säännöllisesti siten, että maatila tulee asianmukaisesti hoidetuksi eläinsuojelulain ja muut vastaavat säännökset huomioon ottaen.

Käytännössä viljatiloilla etäisyys voi olla pidempikin, kun taas karjataloutta ja erikoisviljelyä harjoittavilla tiloilla on edellytetty välitöntä läheisyyttä tuotantosuuntaan liittyvistä tekijöistä johtuen.

Asumisvaatimusta harkittaessa ratkaisevaa on tosiasiallinen asuinpaikka, mihin Ahlqvist kirjoituksessaan viittaa. Asumisvaatimuksen ei katsota täyttyvän pelkästään muuttoilmoituksen tekemisellä tai kirjojen siirtämisellä, vaan harkinta tehdään kokonaisvaltaisesti, asumiseen liittyvät kaikki tekijät huomioiden. Arvatenkin tässä yhteydessä on jouduttu selvittämään myös lasten asumista.

Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti siihen liittyvät tekijät huomioon ottaen ja toisaalta niin, että ratkaisulinjat ja -periaatteet pysyvät yhtenäisinä.

Tilanteet muuttuvat ja Melaan kannattaa olla yhteydessä aina, kun jatkajan asumiseen liittyvissä olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Mitä aikaisemmin jatkajan voidaan katsoa muuttaneen tilalle tai lähietäisyydelle sitä aikaisemmin luopumistuen maksaminen voidaan aloittaa.

Olen joskus itsekin miettinyt, onko aika ajanut jo nykyisen asumisedellytyksen ohi. Automaatio on lisääntynyt ja menetelmät ovat muuttuneet niin, ettei tilanhoito vaadi läsnäoloa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Mela on lain toimeenpanijan, ei säätäjän asemassa. Melan tulee omassa toiminnassaan varmistua, että kaikki voimassaolevia säännöksiä sovelletaan oikein, myös jatkajalle asumisen osalta säädettyä edellytystä. Jos voimassaolevaa lakia muutetaan, muuttaa Mela toimintaansa sen mukaisesti.

Kirjoittaja tuo esille myös virkailijan epäasiallisen käytöksen käsittelyn aikana. Koska olen itse ollut mukana asian käsittelyssä, olen sopinut esimieheni kanssa, että hän ottaa erikseen yhteyttä kirjoittajaan ja selvittää asiaa tältä osin tarkemmin.

Myös omalta osaltani toivotan hyvää kesän jatkoa!

Risto Syvälä

Eläkeyksikön päällikkö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos