Suomen itsenäisyyspäivää on taas vietetty itsenäisyyden muistoksi

Itsenäisyyspäivään vietettiin jälleen perinteisin menoin. Liput liehuivat salossa. Kuva: Carolina Husu

Mielipide|Politiikka

7.12.202208:45

Kolumni

Pekka Ervasti

Eilen vietimme Suomen tasavallan 105. itsenäisyyspäivää perinteisin menoin, Tuntematonta ja Linnan juhlia telkkarista katsellen.

Joskus syvän suomettumisen aikoina Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen lohkaisi, että itsenäisyyspäivää vietetään itsenäisyyden muistoksi. Kansa hihitteli kotisohvalla samalla, kun itsenäisyyspäiväkynttilät loistivat ikkunalla. Mihinkähän sekin perinne on unohtunut, siis kynttilöiden polttaminen, ei hihittely?

Itsenäisyys tuntui oikeasti koittavan, kun Neuvostoliitto romahti ja presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi irtisanoi yksipuolisesti YYA-sopimuksen sotilaalliset artiklat. Pakkokytkös kommunistidiktatuuriin katkesi ilman fanfaareja, mutta kotisohvalla oltiin taas hiljaisen tyytyväisiä.

Aidolta tuntuvaa itsenäisyyttä kesti muutaman vuoden. Sitten Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja taas on alkanut tulla ulkomailta direktiivejä, miten Suomessa pitää asioita hoitaa ja millaisia lakeja täällä täytyy säätää ja noudattaa.

Ero YYA-itsenäisyyden ja EU-itsenäisyyden välillä on tietysti, että jälkimmäisen ovat suomalaiset itse vapaaehtoisesti kansanäänestyksessä hyväksyneet. Täällä ymmärretään, että mikään valtio ei nykymaailmassa voi olla täysin itsenäinen, riippumaton muista valtioista, vaikka juhlapuheissa kaikkialla niin väitetään.

Pienen valtion itsenäisyys on suhteellisempaa kuin suuren. Sekin täällä on historian saatossa opittu.

Tuleva Nato-Suomi luovuttaa turvatakuiden vastineeksi osan sotilaallisesta itsenäisyydestä liittokunnan kontrolliin. Se on fakta, mutta silti kenellekään ei tule mieleen tosissaan väittää, etteivätkö Nato-maat olisi itsenäisiä – suhteellisesti ottaen. Venäjä toitottaa toista, vaikka kyllä Kremlissäkin tosiasiat ihan hyvin ymmärretään.

Suomalaiselle poliitikolle on tietysti vastentahtoista myöntää, että EU sanelee suuren osan, millaista lainsäädäntöä täällä pitää tehdä. Jonkun arvion mukaan peräti 75 prosenttia lainsäädännöstämme olisi jo EU-pohjaista. Mutta eihän Suomi toki EU:ssakaan mikään heittopussi ole. Se voi Brysselissäkin vaikuttaa päätöksiin – kaikella sillä voimalla, minkä 14 edustajaa 705-jäsenisessä parlamentissa antaa.

Kun Suomessa nyt kiistellään metsien ennallistamisesta, kyse on siitäkin, missä kulkee EU:n määräysvallan raja itsenäisen jäsenvaltion kansallisomaisuuden suhteen. Pianhan tuo nähdään, kun EU-komissiossa tehdään ratkaisu ennallistamisasetuksesta – enemmistöpäätöksellä.

Lopputulos on ehkä jo tiedossa, kun Suomi viettää ensi vuonna 106. itsenäisyyspäiväänsä.

Kirjoittaja on politiikan toimittaja.