PTT:n taloustutka: Työttömyystilastot kohenevat vauhdilla – yksi poikkeus on
Laura Ansala: Pitäisi tietää, mikä on työttömyystilaston ”kova ydin” ja ketkä työttömistä voivat työllistyä.
Uutiset työttömyyden kehityksestä ovat olleet myönteisiä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuva työttömyysaste oli syyskuussa 1,7 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastoimien pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut voimakkaasti, noin 28 000 henkilöllä viime vuoden syyskuusta.
Aurinkoisten lukemien joukossa on kuitenkin yksi erikoinen poikkeama, joka löytyy Kelan työttömyysturvatilastoja tarkastelemalla.
Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa saavien määristä nämä tilastot toistavat hyvää viestiä – molemmat ovat laskeneet noin 11 prosenttia vuodesta 2016.
Samalla aikavälillä työmarkkinatuen saajien määrä on kuitenkin kasvanut prosentin. Heitä oli viime vuonna noin 309 000. Vaikka työmarkkinatuen saajien määrä on tämän vuoden aikana laskenut alle viime vuoden lukemien, lasku on ollut hitaampaa kuin muiden työttömyysetuuksia saavien.
Keitä nämä ihmiset ovat?
Työmarkkinatukea voi saada, jos työhistoriaa on hyvin vähän tai ansio- tai peruspäivärahan enimmäiskesto on täyttynyt. Monet työmarkkinatukea saavat työttömät näkyvät siis TEM:n tilastoissa nuorina työnhakijoina tai pitkäaikaistyöttöminä.
Mutta tilastot yllättävät taas: alle 25-vuotiaita työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa noin 32 000 vähemmän kuin vuosi sitten, mutta työmarkkinatuen saajia oli vain noin 10 000 vähemmän.
Tämä ero tuskin enää selittyy sillä, että TEM:n tilastot ovat tihentyneiden haastattelujen myötä puhdistuneet niin sanotuista haamutyöttömistä.
Toisaalta Kelan tilastot näyttävät, että aiempaa suurempi osa työmarkkinatuen saajista saa korvausta työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta.
Koulutukset, valmennukset ja työkokeilut voivat parantaa työllistymisen mahdollisuuksia, joten ainakin osa heistä siirtynee tulevaisuudessa työllisten joukkoon. Aktiivisuutta ja potentiaalia tässä joukossa näyttäisi siis olevan, joten paljon puhuttu työttömyyden ”kova ydin” ei sekään yksin selitä työmarkkinatuen saajien hidasta laskua.
Lähitulevaisuuden työttömyyskehityksen ja aktivointitoimenpiteiden kehittämisen kannalta pitäisi saada tietää, mistä näissä tilastollisissa erikoisuuksissa on oikein kyse – ja ketkä ovat se ”kova ydin”, ja ketkä heistä voivat työllistyä?
Liikkeelle päästäisiin yksilötason tilastojen perusteellisella tarkastelulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
