”Kuin matto olisi vedetty jalkojen alta”
Uusi työ tuntui hyvältä. Rovaniemeläinen Marjo Isojärvi oli valmistunut Pudasjärven aikuiskoulutuksesta maatalouslomittajaksi. Työ karjatilalla oli fyysistä, juuri sellaista mistä aiemmin hanttihommia tehnyt Isojärvi piti.
”Paras kiitos oli, kun eläimet jäivät hiljaa mussuttamaan ruokaansa”, hän muistelee.
Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen ranteeseen ilmestyi kutiavaa ihottumaa. Se ei pikkunaarmuista piittaamatonta Isojärveä juuri huolettanut. Vaiva ei kuitenkaan parantunut, vaan paheni.
Kun ihottuman syy – allergia lehmän hilseelle – selvisi, hänen olonsa oli epäuskoinen: ei kai työ nyt tällaiseen voisi loppua?
Ihottuma olisikin voinut talttua hoidoilla, mutta tutkimuksissa ilmennyt allergiapohjainen astma huoletti lääkäreitä.
Kun päätös alanvaihdosta pitkien tutkimusten jälkeen tuli, päällimmäisinä tunteina olivat järkytys ja pettymys. Lääkärit sanoivat suoraan, ettei työ saa olla mitään eläimiin liittyvää.
”Kuin matto olisi vedetty jalkojen alta”, 26-vuotias Isojärvi kuvailee.
”Asia on sellainen, johon oikein kukaan lähipiiristä ei osaa samaistua. ’Helppoahan se on uusi ammatti lukea, kun olet niin nuori’ -kommentit alkavat jo raivostuttaa.”
”Se vaan ei ole niin helppoa miettiä täysin uutta ammattia, joka ei saa liittyä oikeastaan mitenkään siihen alaan, josta oikeasti tykkää ja kokee omakseen. Kuin koko persoona pitäisi muuttaa tuosta vaan hymyissä suin, valittamatta. Turhauttavaa.”
Konttorityötä on ehdotettu, mutta siihen Isojärven persoona ei taivu. Hän on tottunut olemaan liikkeellä ja tekemään käsillään.
Yksi vaihtoehto ovat konepuolen työt: niistä on jo hieman kokemustakin.
”Sohvan pohja ei ole minun juttuni”, hän summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


