Kotoisin askelin

Toimitusjohtaja Antti Puttonen on luotsannut Kuomiokoskea vuodesta 1975 lähtien. Nykyiset Kuomat ovat saaneet alkunsa parikymmentä vuotta sitten. 

TEKSTI: Jaana Matikainen KUVAT: Paula Myöhänen Ristiinan Kuomiokosken kylässä

Niissä kulkevat ensiaskeleitaan ottavat lapset, leikki-ikäiset ja koululaiset äiteineen, mummot ja vaarit. Nykyään Kuomat sopivat myös muotitietoisten nuorten ja ulkomaalaisten jalkaan.

Kuomatuotteen menestystarina sai alkunsa parikymmentä vuotta sitten lastenjalkineista.

”Alunperin Kuomiokoskella tehtiin erilaisia kengänosia kenkäteollisuudelle. Kun kenkäteollisuus romahti Suomessa 1990-luvun laman myötä, piti meidän kehittää uusi korvaava tuote. Syntyi niin kutsuttu putkimallinen talvisaapas”, kertoo toimitusjohtaja Antti Puttonen.

Putkimallia tehdään edelleenkin, mutta mallia on nykyaikaistettu ja kuosit muuttuvat vuosittain. Aidot Kuomat ovat kuitenkin tunnistettavissa, vaikka vuosimalli vaihtuu.

”Ylivoimaisesti suosituin väri on edelleen musta”, toteaa Puttonen.

Nykyisin yrityksen ehdoton päätuote ovat talvisaappaat. Niitä valmistuu 4 000 paria päivässä. Pienin koko on 19 ja suurin 49.

”Etenkin nuorten jalat ovat venyneet”, huomauttaa vuodesta 1975 saakka yritystä luotsannut Puttonen.

Talvisaappaiden lisäksi yrityksessä tehdään kävely- ja ulkoilujalkineita. Kesäsandaaleja ei Puttosen mukaan kannata ruveta Suomen oloissa tekemään. Puttonen luottaa siihen, että vaikka ilmasto lämpenee, eivät talvet häviä minnekään.

”Yksi meidän vahvuuksiamme on talven ja suomalaisten sääolojen tuntemus. Kyllä talvi on joka vuosi tähän mennessä tullut ja kylmiä alueita maapallolla riittää.”

Legendaaristen Kuoma-kenkien menestys perustuu niiden keveyteen, laatuun ja käyttömukavuuteen. Materiaalit on valittu eri osiin siten, että kengissä on loistava lämmöneristys. Kengänpohjassa käytetään muun muassa rakentamisesta tuttua polyuretaania.

Kenkämallit suunnitellaan kolmiulotteisesti tietokoneohjelmiston avulla. Yrityksessä työskentelee yksi päätoiminen suunnittelija, joka vastaa malliston suunnittelusta. Kun sopivanoloinen malli on saatu aikaiseksi, sitä tutkitaan ja tutkaillaan muun muassa myyntimiesten kesken. He sanovat usein painavan sanansa siitä, liikkuuko kyseinen malli varmasti ja tarpeeksi nopeasti kauppojen hyllyiltä.

Erityiskikkailuun ei yksinkertaisesti ole varaa. Irrottelua tehdään enemmänkin mallistojen nimeämisessä. Valikoimista löytyy niin Victoria, Daniel kuin Madeleine, unohtamatta Ramboa, Rockya ja Glamouria tai Gloriaa.

Varsinainen kengänteko on melkoista palapeliä. Lestikopiota varten tarvitaan kymmenittäin kaavoja, jotka kopioidaan kaikkiin kokoluokkiin. Materiaalien leikkuun jälkeen palapelin osat kootaan yhteen Virossa, sillä Suomessa ei enää ole neulomoita.

Kun osat on neulottu yhteen, ne palautuvat Kuomiokoskelle. Siellä töppösiin lisätään ulkopohja ja tuote viimeistellään. Suurin osa työstä on käsityötä, vaikka liukuhihnoja pitkin saapasparit paikasta toiseen kulkevatkin.

”Kun valmistus on omissa käsissä, voidaan laatuun vaikuttaa välittömästi”, sanoo Puttonen.

Kuomiokosken tehtaalla työtä tehdään kahdessa vuorossa. Jalkineiden lisäksi Kuomiokoski Oy:ssä tehdään satojatuhansia puisia ja muovisia pensselinvarsia vuosittain. Kaikkiaan yritys työllistää 150 työntekijää ja on Ristiinan kunnan toiseksi suurin työnantaja. ”Olemme Kuomiokosken kylän ehdottomasti suurin työllistäjä”, veistelee Puttonen.

Hänen mukaansa yrityksellä ei ole ollut tarvetta lähteä kylältä mihinkään, sillä tietoliikenneyhteydet toimivat ja tiekin on kohtuullisessa kunnossa. Viime vuonna yritys teki mittavia investointeja rakennuttamalla muun muassa uutta hallitilaa. Toissa vuonna yritys laajensi logistiikka- ja varastotilojaan Mäntyharjulla, jonne yrityksen oma kuorma-auto ajaa päivittäin kaksi tai kolme kenkälastillista.

Vientipuoli hoidetaan Vantaalta käsin. Siellä työskentelee kaksi henkilöä. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Baltia.

Kuomiokoski Oy on Suomen vanhimpia kenkätehtaita. Yritys on toiminut jalkinealalla vuodesta 1928 lähtien. Ristiinan ja Mäntyharjun puoleenväliin yritys perustettiin aikoinaan koskesta saadun sähkövoiman takia. Alkuvuosina tehtaalla valmistettiin pääasiassa kengänpohjallisia.

”Perinteisten pohjallisten merkitys on pienempi kuin ennen vanhaan. Syylingit jatkavat silti sitkeästi olemassaoloaan”, Puttonen esittelee.

Ulkomaalaiseen halpatuontiin yritys on vastannut laadulla ja kestävyydellä.

”Voihan sitä olla ylpeäkin siitä, että Kiinassa asti tuotteitamme kopioidaan,” kuittaa Antti Puttonen.