VPK pelastaa kaikkialla
17.11.201015:00
Vapaapalokunnat hoitavat suurimman osan koko maan palo- ja pelastustoimen käytännön tehtävistä. Hälytysten määrä kasvaa ja vapaaehtoisia kaivataan lisää.
Yhteiskunta säästää vuosittain satoja miljoonia euroja käyttämällä vapaaehtoispalokuntia pelastustoimen tehtävissä. Vapaapalokuntien verkosto on kirjava ja osa pelastustoimesta on valtion ja osa kuntien vastuulla. Siksi on vaikea esittää yksinkertaista mallia, joka kuvaisi vapaapalokuntien taloudellista merkitystä koko pelastustoimelle maanlaajuisesti.
Usein arvioidaan, että yhden kunnan VPK-toiminnan taloudellisella satsauksella saa yhden ammattilaispalomiehen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:in palokuntajohtaja Petri Jaatinen arvioi, että vapaapalokuntien todellinen taloudellinen merkitys on tätäkin isompi.
”Arviossa ei ole huomioitu vapaaehtoisten varallaolon lisäarvoa. Yleensä vapaapalokuntalaisille, ei makseta varallaolosta mitään erilliskorvausta ja siinä yhteiskunta säästää kaikkein eniten.”
Suurimmassa osassa Suomea VPK:laisille maksetaan hälytyskorvauksia, mutta vain hälytystehtävissä. ”Jossain päin Suomea on joskus maksettu vapaapalokuntalaisille tietyissä tilanteissa varallaolosta, mutta pääsääntöisesti ei näin tehdä.”
Yli sata hälytystä päivässä
Vapaapalokuntien merkitystä kuvaa myös se, että vapaaehtoispalokuntalaiset osallistuvat koko maassa yli 70 prosenttiin päivittäisistä hälytystehtävistä. ”He eivät välttämättä ole paikalla ainoana pelastustoimen edustajana, mukana voi olla sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia, mutta he ovat siellä”, Jaatinen tähdentää.
Joka päivä eri puolilla maata sadat VPK:laiset lähtevät apuun, kun sitä tarvitaan. ”Vapaaehtoiset osallistuvat lähes sataan hälytystehtävään päivässä.”
Hälytystehtävien määrä on Jaatisen mukaan kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana kovaa vauhtia. Kasvu ei koske pelkästään vapaapalokuntia. ”Se on koko alan ongelma, hälytystehtävien määrät ovat ylipäätään kasvaneet huimasti.”
Haastetta VPK:lle tuo Jaatisen mukaan se, ettei vapaapalokuntalaisten määrä ole noussut samassa suhteessa hälytysten kanssa. ”Niinpä palokuntatoiminnan kuormittavuus on kasvanut.”
Mitä enemmän VPK-toiminta alkaa kuormittaa yhtä palokuntalaista, sitä enemmän harrastus alkaa muistuttaa ammattimaista toimintaa.
”Kun hälytystehtävien määrä henkilöä kohti pysyy tietyissä rajoissa, se menee vielä vapaaehtoistoiminnan piiriin, mutta sitten kun se alkaa kasvaa, siitä pitää alkaa saada korvausta. Sitten tulee seuraava raja vastaan, että se ei ole enää mahdollista edes osa-aikatyönä.”
”Meidän suurin huolenaiheemme on, kuinka jatkossa pystytään vapaaehtoistoimintana hoitamaan tätä yhteiskunnallista tehtävää.”
Lisää väkeä ja erikoistumista tarvitaan
”Samalla kun tehtävämäärät ovat lisääntyneet, myös toimintakenttä on laajentunut”, Jaatinen kertoo. ”Kun ennen sammutettiin rakennuspaloja, niin siihen riitti tietynlainen koulutus. Nyt liikenneonnettomuudet ja erilaiset myrskyvauriot, luonnononnettomuudet, öljyt ja muut vaaralliset aineet ja ensivastetoiminta tuovat kukin omat haasteensa.”
Jaatisen mukaan ratkaisu uusiin haasteisiin on erikoistuminen. ”Jos väkeä on riittävästi mukana, erikoistuminen on mahdollista. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Esimerkiksi ensivastetehtäviin on palokunnissa yleensä oma porukkansa, joka on niihin tehtäviin vihkiytynyt. Hyvin usein joukosta löytyy sairaanhoidon ammattilaisia, jotka harjoittavat vapaaehtoistoimintaa vapaa-aikanaan.”
Tarvitaan siis lisää VPK:laisia. ”VPK-toimintahan on juuri sitä, mitä ihmiset vapaa-ajaltaan kaipaavat: älyllisiä ja fyysisiä haasteita ja yhteisöllistä kanssakäymistä. Lisänä vielä konkreettista käsillä tekemistä”, Jaatinen mainostaa.
”Myös palokunta-brändi on kunnossa: ei pelkästään pienet pojat, vaan isommatkin paloauton nähdessään juoksevat aina katsomaan, mitä on tapahtunut. Ja vuosi toisensa jälkeen palomies valitaan seksikkäimmäksi ammatiksi.”
Nuoria riittää, ohjaajia kaivataan
Ei ihme, että VPK:ssa riittää nuoria. ”Palokuntanuorisotoiminnalla menee hyvin”, vakuuttaa koulutusohjaaja Valtteri Tervala Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä. ”Toiminta on kasvussa ja uusia osastoja perustetaan. On ollut kiva nähdä, että etenkin varhaisnuorten, 7–10-vuotiaiden määrä on kasvussa ja uusia varhaisnuoriso-osastoja on perustettu.”
Haasteena Tervalan mukaan on saada lisää nuorille ohjaajia. Hän näkee palokuntanuorisotoiminnalla paljon tärkeitä tehtäviä. ”Yksi on pelastustoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Näistä nuorista saadaan palokuntalaisia sopimuspalokuntiin, ja osa näistä hakee pelastustoiminnasta aikanaan ammatinkin itselleen.”
Palokuntanuorisotoiminnassa on perinteisesti ollut enemmän poikia kuin tyttöjä. ”Varmaan tämä juontaa juurensa siitä, että palomiestoiminta ylipäätään on ollut aika miesvaltainen ala. Tyttöjä on tullut enemmän mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana”, Tervala toteaa.
Vapaapalokunnissa on perinteisesti ollut naisosastot ja naiset ovat näiden kautta toimineet lähinnä huoltojoukkoina. ”Nyt tilanne on siinäkin hiukan muuttunut ja tytöt menevät mukaan myös hälytysosastotoimintaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
