Vuosi pääministeri Marinin johdolla
7.12.202001:00
Kun sosialidemokraatti-johtaja Antti Rinteen hallitus nimitettiin 6.6.2019, oli selvää, että talous ja työllisyys ovat viiden puolueen enemmistöhallituksen päätehtäviä.
Rinne ratkaisi, että hallitukseen tuli monien yllätykseksi keskusta – eikä kokoomus. Keskustassa perusteltiin hallitukseen osallistumista väittämällä, että se sai hallitusohjelmaan kymmenestä kynnyskysymyksestään läpi yksitoista.
Tuolloin ei ollut tietoakaan kulkutaudista. Henki oli Juha Sipilän hallituksen jälkeen ja ansiosta se, että säästöjä ei tarvita ja että työllisyyttä parannetaan roimasti kohti 75 prosentin työllisyysastetta.
Kun Sanna Marin nimitettiin pääministeriksi Antti Rinteen tilalle puoli vuotta myöhemmin 10.12.2020, talous ja työllisyys hallitsivat vahdinvaihtoa.
Meni neljännesvuosi, ja hallituksen päätehtäväksi vyöryi ulkoa tulleen kulkutaudin, koronan, hillitseminen.
Suomi on juuri nyt taudin kiristyvässä puristuksessa.
Ensi torstaina tulee kuluneeksi vuosi Marinin hallituksen perustamisesta. Pääministeri ja valtiovarainministeri toistelevat viikosta toiseen, että koronan kaataminen on parasta talouspolitiikkaa tässä tilanteessa, niin kuin onkin.
Sitä mukaa kun korona aikanaan kukistuu rokotusten seurauksena, talouden haasteet korostuvat: työllisyydelle on tehtävä jotakin väkevää ja on laadittava uskottava suunnitelma velkaantumiskierteestä irtautumiseksi.
Marinin hallitus yrittää päättää yli 55-vuotiaiden työllisyydestä vielä joulukuussa. Eläkeputken poistaminen on samalla paljon puhuva testi hallituksen kyvystä ratkoa jatkossa vieläkin vaikeampia talous- ja työllisyysasioita.
Hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky sekä puolueiden gallupkannatus kietoutuvat toisiinsa. Jos hallituspuolueiden kannatus pitää tai kohentuu, se parantaa hallituksen toimintakykyä – ja tietenkin myös toisin päin. Keskustan kannatuksella on tässä katsannossa iso merkitys.
Pääministeripuolue SDP ja pääoppositiopuolue perussuomalaiset kilpailevat mielipidemittauksissa suosituimman paikasta.
Toinen päähallituspuolue keskusta on elänyt muutosten pyörteissä. Puheenjohtaja on vaalikaudella vaihtunut kahdesti. Gallupkannatus on alle eduskuntavaalien tuloksen, 12 prosentin hujakoilla.
Huhtikuun kuntavaalit ovat paikallisten kysymysten ohella yleispoliittiset. Kokoomus ja vihreät kamppailevat pääkaupungissa suurimman asemasta ja pormestarin paikasta.
Halla-aho on kyllä pormestariehdokkaana, mutta hänen ehdokkuutensa tähtää vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.
Keskusta ja perussuomalaiset ottavat puolestaan mittaa maakunta-Suomessa.
Keskusta yrittää kirkastaa perinteistä alue- ja maaseutupoliittista profiiliaan puhumalla monipaikkaisesta Suomesta ja esiintymällä kokoavana voimana rikkinäiseksi käyneessä politiikassa. Talouspolitiikan vastuu on pääministerin lisäksi isosti keskustaministereiden hartioilla. Maan asioita hoidetaan keskeltä, ei laidoilta, todistelee keskusta.
Tässä kiivastuvassa kamppailussa ratkeaa ainakin kaksi asiaa: niin kuntavaalien valtakunnallinen ykkönen kuin keskustan lähitulevaisuus.
Työllisyysasteen nostaminen uudelleen kohti 75:tä prosenttia ja ylikin vaatii hallitukselta tiukentuvaa otetta. Siihen kiteytyy hallituksen ja hallituspuolueiden kohtalo.
Kiirettä ei ole, mutta joutuisasti on toimittava.
Kirjoittaja on ministeri.
Sitä mukaa kun korona aikanaan kukistuu rokotusten seurauksena, talouden haasteet korostuvat.
Työllisyysasteen nostaminen uudelleen kohti 75:tä prosenttia ja ylikin vaatii hallitukselta tiukentuvaa otetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
