Hiljaisuudessa piilee bisneksen siemen

Suomi on täynnä metsiä ja soita, järvenrantoja ja purojen uomia, kesällä valoa ja linnunlaulua, talvella pimeyttä ja hiljaista lunta.

Ei siis mitään, sanoo yksi.

Mitkä mahdollisuudet! riemuitsee toinen.

Suomen hiljaisuus ja jopa tyhjyys voi olla maailmanlaajuisesti ajatellen aarre, jos se vain osataan hyödyntää.

Tavaraan, tekemiseen ja kiireiseen kaupunkimatkailuun kyllästyneet ihmiset ovat alkaneet kaivata matkakohteita, joissa saa nauttia hiljaisuudesta, jättää kiireet ja olla vain. Moni matkaa jo Intiaan.

Maailman miljoonien matkailijoiden houkuttelemiseksi koko Suomi voisi julistautua hiljaiseksi. Kiireiset voivat hurauttaa tänne suihkukoneella, mutta olla varmoja siitä, että vastassa on metsää, tyhjyyttä ja pimeyttä, lämmintä puuroa ja villasukat.

Suomessa havahduttiin kymmenisen vuotta sitten hiljaisuuden vaalimiseen. Maakunnittain alettiin kartoittaa alueita, joita voitaisiin erityisesti suojata liikenteen ja muun elämän aiheuttamalta melulta.

Sittemmin Pohjois-Karjala on erottautunut hiljaisuuden maakunnaksi. Itä-Suomen yliopisto ja ely-keskus auttavat seudun matkailuyrittäjiä miettimään, kuinka nämä voisivat tehdä hiljaisuudesta elämyksen omassa yrityksessään. Kiinnostuneita on kymmeniä.

”Parhaimmillaan matkailijat löytävät täältä hiljaisuuden keitaan, joka kumoaa mielikuvat pelottavasta tyhjyydestä”, äänimaisematutkija Noora Vikman sanoo.

On aika muuttaa todeksi matkailuesitteiden puheet ja kuvat suomalaisesta hiljaisuudesta.

”Hiljaisuutta ei voi myydä sellaisenaan, mutta voi myydä aikaa erityislaatuisissa ympäristöissä.”

Hiljaisuusmatkailu voi olla ”hidasta matkailua” ja ekoturismia yhdistettynä lähiruokaan ja lampaiden paimentamiseen. Yhtä lailla se voi olla hortoilua metsässä ja herkistymistä äänten kuunteluun. Hiljaisuus ei nimittäin tarkoita täyttä äänettömyyttä, vaan aistien avaamista ja myös itsensä kuuntelua.

Metsää on hyödynnetty myös toisessa hankkeessa Ilomantsissa. Sysäyksen antoi japanilainen lääkäri Fumio Hirano, joka on perehtynyt metsän terveysvaikutuksiin ja kiinnostunut suomalaisista metsistä ja järvistä.

Pian päättyvä Itä-Suomen yliopiston, Metlan sekä lukuisten rahoittajatahojen kaksivuotinen hanke on ammentanut hyvinvointia metsästä, ilmasta, luonnonantimista ja karjalaisuudesta. Se on poikinut parisenkymmentä ohjelmallista palvelupakettia karhuteemasta luontoretkeilyyn ja kyyttöjen käsinlypsyyn.

Vetoapua metsä- ja hiljaisuusmatkailulle on luvassa valtiovallaltakin. Matkailusta vastaava työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) näkee matkailussa Suomella mahdollisuuksia menestyä. Ala voisi tuoda takaisin metsä- ja teknologiateollisuudessa menetettyjä työpaikkoja.

”Matkailu herättää ihmisissä myönteisiä ajatuksia, voi monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kasvaa kansainvälisesti talouskasvua nopeammin, 4–5 prosenttia vuodessa. Uskon matkailun mahdollisuuksiin”, Vapaavuori sanoi alan seminaarissa syyskuun alussa.

Hänen ministeriönsä aikookin perata koko alan uudella hankkeella, jolla kartoitetaan alueiden matkailullisia erityispiirteitä. Ala on kuitenkin kovin kirjava, ja Vapaavuori valitsisi painopisteitä.

”Asiakkaat ovat vaativia. Pärjääminen edellyttää erottumista joukosta.”

EIJA MANSIKKAMÄKI