Pimeinkin aika kukkii

Varsinaisia joulukukkia odotellessa harrastajan huonekasvit intoutuvat kukkimaan. Ohessa on esitelty muutamia kaunottaria: osa vaatii prinsessan kohtelun, mutta osa palkitsee huolimattomammankin hoidon kukkaloistolla.

Lehtikaktuksia on myynnissä laaja valikoima. Marras- ja joulukuunkaktukset tai kevätpuolella kukkivat pääsiäiskaktukset ovat huolettomia ja väriensä puolesta vaihtelevia kestokukkijoita, joita ei pidä hoitaa liikaa.

Koska ne ovat niin sanottuja lyhyen päivän kasveja, lyhenevät päivät innostavat ne kukkimaan. Kukkaloistoa kestää parisen kuukautta, jopa pidempäänkin.

Kesäisin lehtikaktus pidetään ulkosalla, pensaan tai puun varjossa. Vasta hallojen myötä kasvi tuodaan sisälle, ja sen jälkeen nuppujen kehittyminen alkaa nopeasti.

Kasvi ei pidä liiasta kastelusta, vaan pintamulta saa kuivahtaa välillä kunnolla.

Vanhan, ränsistyneen kasvin kukinta taantuu jossain vaiheessa, mutta uusia yksilöitä saa juurrutettua todella helposti.

Jotkut harrastajat laittavat samaan ruukkuun eri värisiä lehtikaktuksia, ja kukinnan aikaan voi sitten samasta ruukusta pilkistää yllätyksiä.

Pimeimpänäkään vuodenaikana eivät lehtikaktukset kaipaa lisävaloa, ikkunalauta riittää vallan hyvin.

Kameliat ovat kukkien aatelia. Ne ovat jo astetta vaateliaampia, ja tavallinen asuinhuoneisto ei oikein meinaa riittää niiden kukinnan onnistumiseen.

Kesän ulkosalla varjossa viettänyt kamelia kannetaan sisälle hiukan ennen pakkasia. Nuput ovat jo näkyvissä, ja ne alkavat kasvaa ja paisua hitaasti. Suurin haaste onkin se, ettei kamelia varista nuppujaan.

Kukkaa on sumuteltava säännöllisesti ja sille on annettava lisävaloa, kuivua se ei saa. Taitava ja tottunut viherpeukalo osaa kellottaa kamelian kukkimaan jouluksi. Mikäli olosuhteet ovat kohdallaan ja nuppuja runsaasti, kukinta kestää kuukausia.

Erilaisia orkideoja on myynnissä uskomattomat määrät, ja niitä jalostetaan kaiken aikaa lisää. Näiden eksoottisten kukkien kasvattamista pidetään hyvin vaativana, vaikka oikein hoidettuna se ei sitä ole. Lämpöpatterin päällä, liian kuivassa ja pimeässä paikassa orkidea on kuitenkin lyhytikäinen kasvi.

Oikeanlainen, karikepitoinen multaseos, muutaman minuutin pituinen uppokastelu kerran viikossa, lisävalo ja säännöllinen lannoitus saavat orkideat kukkimaan vuodesta toiseen.

Koska orkideat ovat epifyyttikasveja, niiden juuret eivät kaipaa varsinaista kukkamultaa. Orkideat menestyvät parhaiten niille varta vasten rakennetussa lasikaapissa, jossa ilmankosteus ja lämpötila pysyvät tasaisena automatiikan avulla.

Mari Mörö